Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen - ohje opiskelijalle

Sivun sisältö

Pikaohje
Mitä itsetuhoisuudella tarkoitetaan?
Mitä tehdä, kun epäilet jonkun miettivän itsemurhaa?
Itsetuhoisen henkilön kohtaamisessa huomioitavaa
Kun itsemurha tai itsemurhayritys on jo tapahtunut
Lisätietoa itsetuhoisuudesta

Mitä itsetuhoisuudella tarkoitetaan?

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan itseä vahingoittavaa pyrkimystä tai käyttäytymistä, johon sisältyy ainakin jonkin asteinen kuolemantoive, tai tarkoituksellista henkeä uhkaavan riskin ottamista. Itsetuhoisuuden ilmenemismuotoja ovat itsemurha-ajatukset, itsemurhasta puhuminen, keskeytynyt itsemurhayritys, itsemurhayritys tai itsemurha. Erityisesti nuorilla esiintyy itsensä vahingoittamista myös ilman itsemurhatarkoitusta (esim. viiltely), mutta tämän tyyppinen itsensä vahingoittaminen jää tämän toimintaohjeen ulkopuolelle.

Mitä tehdä, kun epäilet jonkun miettivän itsemurhaa?

Ota puheeksi ja kysy suoraan

Jos havaitset jonkun tuovan esiin itsetuhoisia ajatuksia tai sinulla herää muusta syystä huoli jonkun henkilön mahdollisesta itsetuhoisuudesta tai vakava huoli hänen voinnistaan, ota asia puheeksi. Keskustelun voi aloittaa vaikka kysymällä, mitä hänelle kuuluu. Kerro huolestasi ja tuo esiin halu auttaa. Puheeksi ottaminen on tärkeää, sillä henkilö voi harkita itsemurhaa, vaikka hän ei sitä oma-aloitteisesti toisikaan esiin.

Itsemurha-aikeista on tärkeää kysyä suoraan. Usein meitä huolettaa, voinko kysyä ja mitä voin kysyä tai sanoa. On kuitenkin hyvä tietää, että itsemurha-ajatuksista kysyminen ei lisää itsemurhariskiä. Sen sijaan se voi pelastaa hengen. Kysymyksen olisi hyvä olla selkeä, kiertoilmauksia on hyvä välttää, eikä itsemurha-sanan mainitsemista pidä vältellä. 

Voit kysyä esimerkiksi: 

• Oletko ajatellut itsemurhaa?
• Oletko ajatellut tappaa itsesi?
• Onko sinulla ollut ajatuksia itsemurhasta?
• Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia? 

Kysymystä voi pehmentää, esimerkiksi ”kun kerroit, että sinulla on näin hankalaa, niin onko sinulla ollut ihan niin hankalia hetkiä, että olisi tullut mieleen ajatus itsemurhasta tai sellainen ajatus, että olisi parempi olla kuollut?”. Käytä kuitenkin oikeita sanoja ja puhu kuolemasta, itsemurhasta ja itsensä tappamisesta. Näin varmistetaan, että molemmat tietävät, mistä puhutaan. Jos kysymme hyvin varovasti tai kiertoteitse, voimme tarkoittamattamme viestiä, että emme halua kuulla toisen itsetuhoisuudesta.

Kysy tarkentavia kysymyksiä

Tilanne voi olla sellainen, että henkilö on ilmiselvästi akuutissa kuolemanvaarassa, mutta usein tilanteen kiireellisyys on epäselvempi. Itsetuhoiset ajatukset, ja sen myötä itsetuhoisten tekojen riski, voivat vaihdella jäsentymättömistä ja hetkellisistä mielikuvista pidemmällä aikavälillä mietittyihin yksityiskohtaisiin itsemurhasuunnitelmiin. Siksi on tärkeää kysyä tarkentavia kysymyksiä, jos henkilö tuo esiin itsetuhoisia ajatuksia.
Tällöin on hyvä selvittää, onko henkilöllä selkeä aikomus ja suunnitelma tehdä itsemurha, vai ovatko ajatukset epämääräisempiä, kuten epämääräistä kuolemantoivetta tai elämän merkityksettömyyden kokemusta. Mahdollisista itsemurhasuunnitelmista on siis hyvä kysyä mahdollisimman tarkasti.
 
Voit kysyä esimerkiksi: 

• Oletko päättänyt, miten tappaisit itsesi?
• Oletko päättänyt, milloin sen tekisit?
• Oletko jo tehnyt asioita toteuttaaksesi suunnitelmasi (esimerkiksi hankkinut tekovälineitä)?

Selkeä suunnitelma ja esimerkiksi tekovälineiden hankkiminen viittaa suurempaan riskiin, mutta suunnitelman puuttuminen ei kuitenkaan takaa turvallisuutta, sillä osa itsemurhista tehdään melko impulsiivisesti.

Kysy myös:

• Käytätkö päihteitä?
• Oletko aiemmin yrittänyt itsemurhaa?

Päihteiden käytöstä kannattaa kysyä, sillä suurin osa itsemurhayrityksistä tapahtuu päihteiden käytön yhteydessä. Päihteet lisäävät impulsiivisuutta sekä ahdistuksen, masennuksen ja vihan tunteita. Lisäksi päihteiden käyttö estää tehokkaiden ja toimivien selviytymiskeinojen käyttöä.
 
Tärkeää on myös kysyä, onko henkilö yrittänyt aiemmin itsemurhaa, sillä aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskin ainakin kymmenkertaiseksi.

Auta avun piiriin

Aina, kun havaitset jonkun tuovan esiin itsetuhoisia ajatuksia, on syytä varmistaa, että hän pääsee tai on jo avun piirissä. 

Kun henkilö on akuutissa itsemurhavaarassa

Mikäli henkilö on akuutissa itsemurhavaarassa, häntä ei tule jättää yksin. Jos et pysty itse olemaan hänen kanssaan, järjestä joku muu hänen seurakseen. Ensisijainen auttamispaikka on tällöin oma terveyskeskuspäivystys, mutta hätätilanteessa tulee soittaa 112. Jos et tiedä, onko tilanne riittävän vakava soittaaksesi 112, niin soita. Ammattilaisten tehtävä on tehdä arvio tilanteen vakavuudesta. 

Akuutisti itsetuhoisen henkilön kanssa tärkeää on huolehtia turvallisuudesta. Itsetuhoisen henkilön turvallisuuden varmistaminen on tällöin keskeistä, mutta yhtä tärkeää on pitää huolta myös omasta ja muiden turvallisuudesta. 

Kun välitöntä vaaraa ei ole, mutta henkilöllä on itsetuhoisia ajatuksia

Jos henkilö ei vaikuta olevan välittömästi vaarassa, vaan tuo esiin hyvin epämääräisiä itsemurha-ajatuksia, enemmän epämääräistä kuolemantoivetta tms. kuin välitöntä aikomusta tappaa itsensä, on usein parempi ohjata henkilö ottamaan itse yhteyttä terveydenhuoltoon.  Tällöin ensisijainen yhteydenottopaikka on YTHS, terveyskeskus tai mahdollisesti työterveys. Myös Kriisikeskus Osviitta on mahdollinen yhteydenottotaho. 

Tarvittaessa yhteydenoton voi tehdä yhdessä itsetuhoisen henkilön kanssa tai hänen puolestaan, jos hän ei itse sitä jaksa tai pysty tekemään. 

Kannattaa aina varmistaa, että yhteydenotto tulee tehtyä. Henkilön kanssa voi sopia, että hän kertoo sinulle esimerkiksi viestin lähettämällä, kun hän on tehnyt yhteydenoton. Kannattaa sopia myös, että voit itse kysyä perään, jos mitään ei kuulu. Tällainen sopimus osoittaa välittämistä ja huolenpitoa. Samalla varmistetaan, että henkilö pääsee avun piiriin. 

Itsetuhoisuudesta puhuttaessa on aina hyvä varmistaa myös, että henkilöllä on jonkin jatkuvasti tavoitettavissa olevan hätäkontaktin yhteystiedot. Tämä voi olla kriisipuhelin, ystävä tai muu läheinen, jokin tukitaho tai ammattiauttaja. Tarvittaessa kannattaa selvitellä, ovatko aiemmat kontaktit vielä käytettävissä. 

Jos henkilöllä on jo olemassa jokin hoitosuhde, kysy häneltä, tiedetäänkö siellä itsetuhoisuudesta. Tarvittaessa tue ja auta häntä kertomaan itsetuhoisista ajatuksista hoitotaholle.

Jos sinulla on vakava huoli itsetuhoisesta henkilöstä, etkä saa ohjattua häntä avun piiriin, mutta tilanne ei ole kiireellinen, voit tehdä hänestä huoli-ilmoituksen sosiaalipalveluihin. Ilmoituksen perusteella sosiaalipalveluiden työntekijä on yhteydessä henkilöön, josta huoli-ilmoitus on tehty ja selvittää hänen tilannettaan, mikäli henkilö siihen suostuu.

Itsetuhoisen henkilön kohtaamisessa huomioitavaa

Ole rauhallinen, ystävällinen ja kunnioittava

Tärkeintä itsetuhoisen henkilön kanssa keskustellessa on kuunnella ja pysyä rauhallisena sekä osoittaa välittämistä ja halua auttaa. Itsemurha-ajatusten taustalla on usein esimerkiksi epätoivoa, ahdistusta ja ylipääsemättömiltä tuntuvia ongelmia. Puhuminen voi saada ne tuntumaan pienemmiltä ja henkilöä kannattaakin rohkaista puhumaan.

Rauhallisena pysyminen on tärkeää, koska se voi jo itsessään rauhoittaa itsetuhoista henkilöä ja viestii hänelle, että vaikeistakin asioista on turvallista puhua. Itsemurha-aikeista kysyttäessä kysymyksen sävy olisi hyvä olla melko neutraali sen sijaan, että kysymys olisi voimakkaiden tunteiden (esimerkiksi pelko, järkytys, tuomitsevuus) sävyttämä. Kun pysymme rauhallisena, henkilölle välittyy viesti, että kestän kuulla vaikeitakin asioita, hyvä kun kerrot ja tästä selvitään.

Keskustelussa on hyvä pyrkiä rakentamaan toivoa esimerkiksi siitä, että apua on saatavissa, asiat voivat muuttua paremmiksi ja ongelmia voidaan ratkaista. Syyllistämistä kannattaa välttää, sillä itsemurhaa harkitseva kokee itsensä luultavasti jo valmiiksi merkityksettömäksi tai huonoksi ihmiseksi. 

Tutkimusten mukaan toipumisen kannalta eniten merkitystä on sillä, että itsetuhoisista ajatuksistaan kertovaan henkilöön suhtaudutaan ystävällisesti, myötätuntoisesti, arvostavasti ja kunnioittavasti. Vaikka et tietäisi mitä tehdä, voit ainakin suhtautua myötätuntoisesti ja arvostavasti. Sillä on jo iso merkitys, että sanot ”mietitään yhdessä, miten sinua voidaan auttaa”. 

Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen voi tuntua pelottavalta ja ahdistavalta. Mieleen voi tulla ajatuksia kuten ”en tiedä, mitä tehdä” tai ”mitä jos teen jotakin väärin tai jotain, mikä pahentaa tilannetta”. Tämä voi johtaa inhimilliseen reaktioon sivuuttaa tilanne. On kuitenkin tärkeää ottaa huoli puheeksi ja kysyä tarkemmin henkilön tilanteesta.

Jos kohtaat tilanteen, jossa itsetuhoisia ajatuksia tulee esille ja kaipaat tukea siihen, miten kannattaa toimia, ota yhteys yliopiston Opiskelusuojeluryhmään. Asian kanssa ei tarvitse eikä pidä jäädä yksin. 

On hyvä huomata, että itsemurhakriisiin ja sieltä pois johtavat asiat liittyvät hyvin vahvasti ihmissuhteisiin. Ihmiset kaipaavat tukea, hyväksyntää ja läsnäoloa ihmisiltä elämässään sekä sitä, että heille sallitaan heille tärkeät sosiaaliset roolit. Esimerkiksi opiskelijalle hyvin tärkeä ja elämässä kiinni pitävä tekijä voi olla se, että saa olla mukana porukassa, opiskella heikossakin opiskelukunnossa ja tehdä omien sen hetken voimavarojen mukaan. Tärkeää on myös se, että opiskeluympäristössä suhtaudutaan myötätuntoisesti ja sallivasti erilaisessa opiskelukunnossa oleviin opiskelijoihin. Jokainen meistä voi siis osaltaan olla rakentamassa sallivaa ja mukaan kutsuvaa opiskeluyhteisöä.

Joskus täytyy toimia tahdon vastaisesti

Kannattaa välttää lupaamasta olla kertomatta itsemurhasuunnitelmasta kenellekään. Itsetuhoisen henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan, mutta turvallisuus edellä. Ennemmin kannattaa pyrkiä keskustelemaan siitä, kenen muun olisi hyvä tietää itsetuhoisuudesta. Oman huolen kautta on usein hyvä edetä, esim. ”Olen tosi huolissani sinusta ja haluan varmistaa, että pysyt turvassa”.  

Joskus on tilanteita, että hengen pelastaminen vaatii soittamaan 112 vastoin ihmisen tahtoa. Asiaa voi sanoittaa esimerkiksi seuraavasti: ”Olen tosi pahoillani, että joudun toimimaan vastoin sinun tahtoa. Minun ensisijainen huoli on, että sinä pysyt hengissä ja siksi toimin tällä tavalla, vaikka ymmärrän, että se tuntuu sinusta pahalta.”

Älä jää yksin

Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen voi olla kuormittavaa ja järkyttävää silloinkin, kun kaikki päättyy hyvin. Älä jää yksin ajatustesi kanssa, vaan hae tukea lähipiiristä, MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111 tai Kriisikeskus Osviitasta.

Kun itsemurha tai itsemurhayritys on jo tapahtunut

Jos kohtaat henkilön tilanteessa, jossa hän on jo yrittänyt itsemurhaa, hänet toimitetaan terveydenhuoltoon lääkärin arvioon tilanteesta riippuvalla tavalla. Akuutissa tilanteessa soitetaan 112. 

Kohdatessamme itsetuhoisen henkilön, voimme tehdä vain parhaamme sillä osaamisella, joka meillä sillä hetkellä on. Kaikesta avusta ja hyvästä tahdosta huolimatta emme pysty estämään kaikkia itsemurhia. Sellaiseen tilanteeseen joutuminen voi olla erittäin järkyttävä kokemus, jonka kanssa ei pidä jäädä yksin. Hae tarvittaessa apua ja tukea lähipiiristä ja opiskeluyhteisöstä, opiskeluterveydenhuollosta tai Kriisikeskus Osviitasta. 

Jos opiskeluyhteisössä huomaat, että opiskelukaverilla on rankka tilanne ja hän on tukena jollekin, jonka tilanne on hankala tai hänen tuntemansa henkilö on tehnyt itsemurhan, älä jätä yksin. Kysy esimerkiksi ”miten jaksat ja miten voin auttaa?”, ”mitä sä ajattelen siitä kun…?” tai ”onko sun mieleen tullut itseä syyttäviä ajatuksia?”. Itsetuhoisuuden kohtaaminen herättää usein auttajan roolissa olevassa syyllisyyttä ja häpeää, ja se saa meidät piiloutumaan ja jäämään yksin hankalien ajatusten ja kokemusten kanssa. Tarjoa siis aktiivisesti tukea tällaisessa tilanteessa olevalle. 

Altistuminen toisen ihmisen itsemurhalle lisää merkittävästi itsemurhavaaraa esimerkiksi vertaisryhmässä. Erityisesti henkilökohtaisesti itsemurhan tehneen ihmisen tunteneilta kannattaa aktiivisesti kysyä esimerkiksi ”miten jaksat?”, ”ajatteletko, että olisi pitänyt tehdä jotakin toisin?”, ”kuinka paljon tämä asia painaa?” sekä ”onko itselle tullut itsetuhoisia ajatuksia?”. 

Opiskelusuojeluryhmästä saat tukea silloin, jos tietoosi tulee opiskeluyhteisössä tapahtunut itsemurha tai itsemurhayritys ja opiskelijayhteisö kaipaa tukea. Tutustu myös opiskelijoille tarkoitettuun Kuolemantapaus opiskelijayhteisössä -ohjeeseen, josta löydät toimintaohjeet ja mm. kriisitukipalveluiden yhteystiedot.

Lisätietoa itsetuhoisuudesta

Tunnusmerkit

Itsemurhavaaran tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi 

• itsemurhaan, kuolemanhaluun, toivottomuuteen tai merkityksettömyyteen viittaavat sanalliset ilmaisut tai uhkaukset tai näiden ilmaiseminen muulla tavoin, esimerkiksi piirtämällä tai kirjoittamalla
• itsemurhan tekotapojen etsiminen ja itsemurhasuunnitelman tekeminen
• asioiden järjestely kuolemaa varten, esimerkiksi jäähyväiskirjeet ja merkityksellisten tavaroiden pois antaminen
• huomattavat mielialan, tunne-elämän ja -ilmaisun muutokset tai tunnetilojen vaihtelu äärimmäisyydestä toiseen
• uhkarohkea käyttäytyminen tai lisääntynyt päihteiden käyttö
• vetäytyminen sosiaalisista kontakteista 

On tärkeää huomata, että itsemurhaa aikovalla voi esiintyä yksi tai useampi itsemurhavaaran tunnusmerkki, mutta aina niitä ei ilmene lainkaan. Joskus itsemurhavaarassa oleva henkilö voi olla myös näennäisen levollinen ja rauhallinen, mikä voi viitata jo tehtyyn itsemurhapäätökseen.

Riskitekijät 

Itsemurhan tai sen yrityksen taustalla on usein pitkäkestoista toivottomuutta ja lisäksi jokin laukaiseva tekijä, esimerkiksi menetys tai sen uhka (kuten parisuhteen päättyminen, työpaikan tai terveyden menetys), kasvojen menettäminen tai sen pelko, jonkinlainen kriisi tai suuri muutos. Itsemurhiin liittyy tyypillisesti riskitekijöiden kasautumista, mutta yksittäistä itsemurhaa ei voida ennustaa.

Merkittävin itsemurhan riskitekijä on aiempi itsemurhayritys. Muita merkittäviä itsemurhien riskitekijöitä ovat mielenterveyden häiriöt (erityisesti masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia), pitkittynyt kipu, unettomuus sekä samanaikaissairastaminen.
 
Päihdeongelmien yhteys itsemurhayrityksiin on vahva ja Suomessa itsemurhan tehneistä lähes puolella on alkoholin haitallista käyttöä. Suomessa miesten itsemurhista noin 40% tehdään humalassa.

Muita riskitekijöitä ovat mm. läheisen itsemurha, vähemmistöryhmään kuuluminen sekä matala sosio-ekonominen asema.

Halutessasi voi tutustua myös itsemurhariskiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavaan malliin Käypä hoito -verkkosivustolla.

Esiintyvyys

Itsemurhien määrä Suomessa on laskenut 1990 huippuvuodesta noin puoleen, mutta itsemurhien ehkäisyyn on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 747 itsemurhaa ja miesten osuus näistä oli 70%. Itsemurha onkin 20-34 –vuotiaiden miesten yleisin kuolinsyy. 

Itsemurhayrityksissä tällaista sukupuolten välistä eroa ei kuitenkaan ole, vaan naiset tekevät yhtä paljon itsemurhayrityksiä kuin miehet. Suomessa tehdään vuosittain vähintään noin 10 000 itsemurhayritystä ja noin joka viidestoista itsemurhayritys johtaa kuolemaan. On hyvä huomata, että itsemurhaa yrittäneen ihmisen itsemurhariski on lopun elämää selvästi kohonnut. Tästä huolimatta itsemurhayrityksestä toipuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ylivoimainen enemmistö valitsee elämän, itsetuhoinen ajattelu väistyy ja he päätyvät elämään hyvää elämää. 

Itsetuhoiset ajatukset ovat hyvin tavallisia ja on hyvä huomata, että kuolemaan ja itsetuhoon liittyviä ajatuksia on lähes kaikilla ihmisillä jossain elämänvaiheessa. Tutkimuksissa on havaittu, että kehittyneissä maissa itsetuhoajatuksia on ollut viimeisen kuukauden aikana aikuisista keskimäärin 2 %:lla ja lähes 10% suomalaisista aikuisista tunnistaa itsessään jonkinasteisia itsetuhoajatuksia. Pelkästään se, että henkilö tuo esiin itsetuhoisia ajatuksia, ei siis vielä välttämättä tarkoita, että hän on akuutissa itsemurhavaarassa. Hän kuitenkin voi olla, ja siksi siihen tulee aina suhtautua vakavasti ja kysyä asiasta tarkemmin.