Apua päihde- ja riippuvuusongelmiin

Sivun sisältö

Mistä apua?
Opiskelijoiden päihdeohjelma
Vinkkejä puheeksiottoon

Mistä apua?

Jos oma päihteiden käyttösi mietityttää, voit ottaa asian puheeksi opiskelijaterveydenhuollossa (YTHS). Tukea päihteidenkäyttötottumusten muuttamiseen voit hakea myös Pirkanmaan hyvinvointialueen tai oman kotipaikkakuntasi päihdepalveluista. Jos opiskelijakaverin päihteiden käyttö huolestuttaa, on asia hyvä ottaa puheeksi hänen kanssaan. Neuvoja puheeksi ottamiseen voi kysyä yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöltä: Liisa Ikkala-Toiviainen (p. 050 596 9578), paihdeyhdyshenkilo.tau [at] tuni.fi (paihdeyhdyshenkilo[dot]tau[at]tuni[dot]fi)

•    YTHS: Yhteydenotto hoidontarpeen arviointiin - YTHS
•    Mielenterveys- ja päihdepalvelut 18-23 -vuotiaille - pirha.fi
•    Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut - pirha.fi
•    K-klinikka: apua ja tukea omasta tai läheisen huumeiden käytöstä huolestuneelle, mahdollisuus tukikeskusteluihin, lääkäripalveluihin ja hoidon tarpeen arvioon,  K-klinikka Tampere | A-klinikka.fi
•    Breikki: Päihdepalveluyksikkö Breikki Tampere tarjoaa hoidontarpeen arviointia, opioidikorvaushoitoa sekä palveluohjausta, Terveys- ja sosiaalineuvonta - Rinnekodit 

Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista, testejä sekä avuntarjoajien yhteystietoja löydät myös näiltä tahoilta:

•    Päihdeneuvontapuhelin: apua ja tukea omasta tai läheisen päihteiden käytöstä huolestuneelle anonyymisti, p. 0800 90045, ehyt.fi/paihdeneuvonta  
•    Päihdelinkki: oma-apuvälineitä päihteiden käytön seurantaan, vähentämiseen ja lopettamiseen sekä tietoa eri päihteistä ja riippuvuuksista
•    Mielenterveystalon alkoholin käytön vähentämisen omahoito-ohjelma
•    EHYT ry:n OttoMitalla voit seurata omaa alkoholin käyttöäsi
•    Peluuri: tietoa, työkaluja ja tukea rahapelaamisen hallintaan
•    Sosped-säätiön omatuki digipelaajalle ja somebreikin omatuki - kohti hallittua somen käyttöä
•    Kannabisinterventio, apua kannabiksen käytön lopettamiseen tai vähentämiseen (EHYT ry ja YAD ry)
•    Mieli ry:n Kriisipuhelin, p. 09 2525 0111
•    Mieli ry:n Sekasin-chat
 

Opiskelijoiden päihdeohjelma

Tampereen yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelman tarkoituksena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallista opiskeluympäristöä. Ohjelmalla pyritään päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn, päihteiden käytön tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. 

Päihdeohjelmassa kuvataan ohjeet siitä, miten toimia, kun kohtaamme päihdeongelmaan liittyviä kysymyksiä. Ensisijainen askel on puheeksiottaminen. Mikäli päihteiden käyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut turvallisuutta tai vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai opiskelijan huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista, järjestään hoitoonohjausneuvottelu yhdessä YTHS:n kanssa. Päihdeohjelmassa kerrotaan myös seuraamuksista, joihin opinnoissa tai harjoittelussa päihtyneenä esiintyminen tai epäasiallinen käytös voivat johtaa. 

Päihdeohjelma on laadittu yhteistyössä yliopiston asiantuntijoiden, ylioppilaskunnan (TREY) ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTSH) kanssa.

Vinkkejä puheeksiottoon

Jos sinulla on herännyt huoli opiskelijakaverin päihteiden käytöstä, on tärkeää ottaa asia esille hänen kanssaan. Puheeksi ottamisessa kannattaa huomioida seuraavat asiat (mukaeltu EHYT ry:n materiaaleista):

• Luota vaistoosi ja tuntemuksiisi huolta kohtaan.  On parempi ottaa huoli puheeksi kuin jättää ottamatta.
• Pohdi keskustelulle sopiva aika ja paikka. Juttelu esimerkiksi kävelylenkillä tai jonkun muun toiminnan äärellä voi olla helpompaa. Puheeksioton tulisi kuitenkin olla aina kahdenkeskinen myös siinä tapauksessa, että opiskelijakaverin päihteiden käyttö on herättänyt huolta isommassa opiskelijaporukassa tai esimerkiksi ainejärjestön hallituksessa. Kenenkään yksityisasioita ei tulisi käsitellä järjestötasolla.
• Pohdi etukäteen, miten voisit aloittaa keskustelun: "Ei olla nähty vähään aikaan, mitä sulle kuuluu ja miten sulla menee?", "Vaikutat vähän väsyneeltä, miten jakselet?", "Miten opinnoissa menee?"
• Kerro selkeästi mistä olet huolissasi, mutta älä syyllistä.
• On tärkeää, että kuuntelet. Voitte pohtia yhdessä ratkaisua ja miettiä, mistä voisi saada apua.
• Voi myös käydä niin, että toinen kieltäytyy keskustelusta. Voit olla kuitenkin hyvällä mielin siitä, että otit asian puheeksi ja ilmaisit välittämisesi toista kohtaan.