Hyppää pääsisältöön

TAMKin opiskelijan opas

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tutkintosääntö ja sitä täydentävät ohjeet​

TAMKin tutkintosääntö

 

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1.8.2025 ALKAEN

Hyväksytty TAMK Oy:n hallituksessa 17.6.2025.

1 KOULUTUSTEHTÄVÄ
1 § Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
2 § Tutkinnot ja niissä toteutettava opetus
3 § Tilauskoulutus
4 § Ammatilliset opettajankoulutukset
5 § Jatkuva oppiminen
6 § Laadunhallinta

2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN
7 § Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen
8 § Opiskelijaksi ottaminen siirto-opiskelijana
9 § Vaihtoehtoisten ammattiopintojen tai suuntautumisten valinta 
10 § Tutkinto-ohjelman, suuntautumisen tai koulutusalan vaihto (tutkintonimike säilyy samana) 
11 § Vaihto-opiskelijaksi ottaminen

3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS
12 § Lukuvuosi
13 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi
14 § Lukuvuosimaksuvelvollisuus ja opiskeluoikeus
15 § Opiskeluoikeusaika (tavoitteellinen suorittamisaika ja lakisääteinen lisäaika)
16 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen (harkinnanvarainen lisäaika)
17 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja uudelleen myöntäminen
18 § Sora-lainsäädännön soveltaminen

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN
19 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
20 § Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen (Ahotointi)
21 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja harjoittelun hyväksyminen
22 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen
23 § Kielitaito
24 § Opintojaksolle ilmoittautuminen
25 § Opintosuorituksen arviointi
26 § Oikaisupyyntö koskien opintosuorituksia ja hyväksilukuja
27 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen
28 § Opintojen vanhentuminen
29 § Todistukset
30 § Ristiinopiskelu ja ennakollinen hyväksiluku

5 MUUT SÄÄDÖKSET
31 § Saavutettava oppimis- ja toimintaympäristö
32 § Vilppi

6 VOIMAANTULO
33 § Voimaantulo

1 KOULUTUSTEHTÄVÄ

1 § Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

TAMKin koulutustehtävä on ammattikorkeakoululain (932/2014) ja Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (1129/2014) mukainen.

Valtioneuvosto on toimiluvalla 11.12.2014 myöntänyt TAMKille ne koulutusvastuut, joissa voidaan järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista opettajankoulutusta.

TAMKin koulutusvastuut, niiden täsmennykset ja tutkintonimikkeet (Liite 1).

TAMKin opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta opetusta voidaan järjestää opetussuunnitelmien mukaisesti myös muilla kielillä.

Tutkintosääntöä tarkentavia ohjeita julkaistaan intrassa.


2 § Tutkinnot ja niissä toteutettava opetus

TAMKissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.


Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 210, 240 tai 270 opintopistettä.

TAMKin ammattikorkeakoulututkintojen opinnot koostuvat:

1) perus- ja ammattiopinnoista

2) vapaasti valittavista opinnoista

3) harjoittelusta ja

4) opinnäytetyöstä.

 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Jos edellä mainittu tutkinto järjestetään kansainvälisenä yhteistyönä, opintojen laajuus voi olla ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti myös 120 opintopistettä.

TAMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnot koostuvat

1) syventävistä ammattiopinnoista

2) vapaasti valittavista opinnoista ja

3) opinnäytetyöstä.

 

Opetuksen toteuttaminen

Tutkintoon johtava opetus toteutetaan opintojaksoina. Niiden laajuudet, tavoitteet, sisällöt, arviointikriteerit, opiskelumuodot ja muut suorituksiin liittyvät asiat ovat luettavissa TAMKin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta ja opintojaksokohtaisista toteutussuunnitelmista.

Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat hyväksyy TAMKin korkeakouluneuvosto. Niissä on otettu huomioon eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseen liittyvät vaatimukset. Opetussuunnitelmien kuvaamisessa ja opintojen mitoituksessa noudatetaan TAMKin korkeakouluneuvoston hyväksymiä opetussuunnitelmatyön periaatteita ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jotka helpottavat tutkinto-ohjelmien vertailua myös kansainvälisesti.

Opintojen mitoituksessa käytetään ECTS-pisteytystä, jonka mukaisesti yksi lukuvuosi on 60 opintopistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan opintojakson suorittamiseen käyttämää keskimäärin 27 tunnin työpanosta, johon lasketaan kaikki opintojakson edellyttämä työ, kuten kontaktiopetus ja opiskelijan itsenäinen opiskelu.
 

Lisätietoja: Opintojen rakenne


3 § Tilauskoulutus

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa tilauskoulutuksena (Ammattikorkeakoululaki 932/2014; 13 §). Tilauskoulutuksesta peritään maksu ja sitä tuotetaan ryhmille ammattikorkeakoulun ja tilaavan tahon allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti. Maksua ei voi periä EU:n kansalaiselta. Tilauskoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yleisiä hakukelpoisuusehtoja. Valmistuakseen tilauskoulutuksesta ja saadakseen tutkintotodistuksen opiskelijan tulee saavuttaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet. Tilauskoulutuksen opiskelijalla ei ole lakisääteistä oikeutta lisäaikaan opintojen loppuun saattamiseksi eikä poissaolo-oikeutta.


4 § Ammatilliset opettajankoulutukset

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus järjestää ammatillista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille tai opettajiksi aikoville.

Ammatillinen opettajankoulutus järjestää myös ammatillista erityisopettajankoulutusta ja ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta.

Ammatilliset opettajankoulutusopinnot sisältävät

1) kasvatustieteellisiä perusopintoja

2) ammattipedagogisia opintoja

3) opetusharjoittelua ja

4) muita opintoja.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen rakenne määritellään opetussuunnitelmassa.
 

Koulutusten laajuudet ovat 60 op.


5 § Jatkuva oppiminen

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan TAMKissa kaikkea sitä toimintaa, jolla lisätään yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen, yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja uudistaa työelämää. Jatkuvan oppimisen toiminnoilla TAMK vahvistaa alueellista, kansallista ja kansainvälistä rooliaan erityisesti strategisilla painopisteillään. Jatkuvaa oppimista ja sen laatua kehitetään systemaattisesti yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. 

Tampereen ammattikorkeakoulussa jatkuvaa oppimista tarjotaan tarpeeseen vastaavilla sisällöillä ja monipuolisilla toteutustavoilla, mm. erikoistumiskoulutuksina, avoimen ammattikorkeakoulun opintoina ja maahanmuuttajien valmentavina opintoina. Lisäksi mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tarjotaan myytävän koulutuksen ja TKIO-toiminnan kautta.


Erikoistumiskoulutukset

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Niiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.

Erikoistumiskoulutusten vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoulujen keskinäisessä sopimuksessa. Opetushallitus pitää julkista luetteloa erikoistumiskoulutuksista.

Erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeusaika määräytyy koulutuksen toteutusajan mukaisesti, opiskeluoikeusaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa kolmella kuukaudella. Erikoistumiskoulutuksen opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi.
 

Avoin ammattikorkeakouluopetus

Ammattikorkeakoululain (L932/2014) mukaisesti avoimena ammattikorkeakouluopetuksena voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opiskeluoikeuden.

Avoin ammattikorkeakouluopetus on ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat Tampereen ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa läsnä olevalle opiskelijalle maksuttomia, kun hän sisällyttää opinnot tutkintoonsa. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta on mahdollista hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa.


6 § Laadunhallinta

TAMKin laadunhallinta tukee toiminnan kehittämistä saatuun palaute- ja seurantatietoon pohjautuen. Opiskelijat, henkilöstö ja muut sidosryhmät antavat palautetta ja osallistuvat kehittämiseen. Palautteen antaminen on osa opiskelijan tehtäviä. Palaute käsitellään ja sitä hyödynnetään yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Osana käsittelyä annetaan vastaus saatuun palautteeseen. Kuvaus palautekäytännöistä ja toimintaohjeet löytyvät intrasta opiskelijan käsikirjasta.
 

Lisätietoja: Palaute koulutuksesta (intra.fi)

 

2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN

7 § Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen

TAMKin korkeakouluneuvosto vahvistaa valintaperusteiden periaatteet. Koulutuksen vararehtori päättää hakukohteittain tutkintoon johtavan koulutuksen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisen opettajankoulutuksen valintaperusteista.

Opiskelijavalinnoissa käytetään yhteis- ja erillishakuja. Ammatillisten opettajankoulutusten valinnoissa käytetään opettajakorkeakoulujen yhteistä erillishakua. TAMK käyttää erilaisia valintatapoja ja valintakokeiden yksilöllisiä järjestelyitä varmistaakseen opiskelijavalinnan saavutettavuuden.

TAMK antaa sosiaali- ja terveysalaa sekä ammatillisiin opettajankoulutuksiin opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. TAMK harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta.

Opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutuksen vararehtori.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta yhteishaussa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään tai erillishauissa TAMKin määräämään ajankohtaan mennessä. Opiskelijaksi hyväksytyn on lisäksi ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi korkeakoulun asettamaan määräaikaan mennessä tai hän menettää opiskeluoikeutensa. Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen asti, kunnes alkuperäiset haun perusteena käytetyt todistukset on tarvittaessa tarkastettu.

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta TAMKin määräämään ajankohtaan mennessä.

Opiskelijaksi hakenut voi pyytää TAMKin tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tutkintolautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.


8 § Opiskelijaksi ottaminen siirto-opiskelijana

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy suomalaisesta korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä siten, että tutkintonimike vaihtuu.

Siirto-opiskelijaksi TAMKiin voidaan ottaa suomalaisessa korkeakoulussa kirjoilla oleva tutkinto-opiskelija, jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus ja riittävä määrä tutkintoon sisällytettäviä opintoja käytettyyn opiskeluaikaan nähden. Siirron edellytyksenä on, että hakija täyttää siirtohaun valintaperusteet.

Toisen suomalaisen korkeakoulun opiskelija voi hakea siirto-opiskelijaksi TAMKiin Opintopolku.fi-palvelussa toukokuussa ja marraskuussa. Opiskeluoikeus alkaa joko elokuussa tai tammikuussa.

TAMKin sisäiset siirto-opiskelijat hakevat myös Opintopolku.fi-palvelussa. Hakuaika on kevät- ja syyslukukaudella ja opiskeluoikeus alkaa joko elokuussa tai tammikuussa.

Opinto-ohjaaja valmistelee ulkoisten ja sisäisten siirtojen päätösesitykset.

Tutkintovastaava tai osaamispäällikkö tekee päätösesitykset ja vararehtori päättää opiskelijaksi ottamisesta.

Siirto-opiskelijan opiskeluoikeus ml. opiskeluoikeusaika siirtyy opiskelijan mukana uuteen tutkinto-ohjelmaan.

Jokainen siirtyvä opiskelija laatii ennen opintojen alkua alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta ilmenevät suoritettavat opinnot ja niiden ajoitukset. Opiskelija saa ohjausta opinto-ohjaajalta HOPSin laatimiseen. HOPSin hyväksyy tutkinnosta vastaava henkilö opintojen alkaessa. Tämän jälkeen opiskelija hakee sovitut hyväksiluvut.


9 § Vaihtoehtoisten ammattiopintojen tai suuntautumisten valinta

Niissä tutkinto-ohjelmissa, joissa on vaihtoehtoisia ammattiopintoja tai suuntautumisia, valinnat tehdään viimeistään kolmannen opiskeluvuoden aikana. Mikäli vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin tai suuntautumisiin ei voida ottaa kaikkia halukkaita, valintaperusteina ovat opiskelijan opintosuoritusten määrä ja opintomenestys muissa kuin vapaasti valittavissa opinnoissa. Päätöksen valinnasta tekee osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö.


10 § Tutkinto-ohjelman, suuntautumisen tai koulutusalan vaihto (tutkintonimike säilyy samana)

Saman koulutusalan sisällä siten, että tutkintonimike säilyy samana, opiskelijalla on mahdollisuus hakea tutkinto-ohjelman vaihtoa.

Jos hakija täyttää tutkinto-ohjelman hakukelpoisuuden, on opiskellut pääsääntöisesti yhden lukukauden ajan, on edennyt opinnoissaan hyvin ja opiskeluryhmässä on tilaa, osaamispäällikkö päättää vaihdosta hakemuksen perusteella.

Tutkinto-ohjelmaa vaihtanut opiskelija laatii tulevaan tutkinto-ohjelmaan opinto-ohjaajan avustuksella henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta ilmenee suoritettavat opinnot ja niiden ajoitus.

Oman tutkinto-ohjelman sisällä voi hakea suuntautumisen, koulutustyypin (päivä- ja monimuotototeutus) tai koulutuspaikkakunnan vaihtoa, josta päättää osaamispäällikkö.

Koulutusalalta toiselle siirtyminen tai tutkinto-ohjelman vaihto koulutusalan sisällä siten, että tutkintonimike muuttuu, edellyttää sisäistä siirtohakumenettelyä (8 §) tai yhteishakua.


11 § Vaihto-opiskelijaksi ottaminen

Vaihto-opiskelijaksi hyväksytään opiskelijoita ainoastaan niistä ulkomaisista korkeakouluista, joiden kanssa TAMKilla on voimassa oleva sopimus.

TAMK ei hyväksy vaihto-opiskelijaksi hakijaa, jolle ei voida tarjota pyydettyjä opintoja. Lisäksi voidaan edellyttää opintojakson esitietovaatimusten täyttymistä sekä riittävää kielitaitoa opintojakson toteutuskielestä. Tutkintovastaava hyväksyy vaihto-opiskelijan kansainvälisten asioiden koordinaattorin esityksestä. 
 

3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS

12 § Lukuvuosi

TAMKin lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jakaantuu periodeihin, jotka määritellään erikseen. Lukuvuoden kokonaisaikataulu julkaistaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä intrassa opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja: Lukuvuoden aikataulut


13 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi

Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia tutkinto-ohjelmissa opiskelevia sekä ammatillisissa opettajankoulutuksissa opiskelevia.

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on tavoitteellisena opiskeluoikeusaikana ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä tai poissa olevaksi. Lakisääteinen lisäaika kirjataan automaattisesti opiskelijarekisteriin, kun opiskelija on tehnyt hyväksytyn opintosuunnitelman ja lisäaikahakemuksen. Läsnäolo harkinnanvaraisella lisäajalla kirjataan opiskelijarekisteriin osaamisyksikön johtajan päätöksen mukaisesti.

Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijan tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata yhteystietonsa. Opiskelija on velvollinen pitämään opiskelijarekisterissä olevat yhteystietonsa ajan tasalla koko opiskelunsa ajan.

Opintojaan jatkava opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.7. läsnä tai poissa olevaksi seuraavalle lukuvuodelle.

Lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.5. mennessä maksamalla ensimmäisen osan seuraavan lukuvuoden lukuvuosimaksusta. Opiskelija voi halutessaan muuttaa kevätlukukaudelle tekemäänsä ilmoittautumista 31.12. mennessä.

Jatkava opiskelija ilmoittautuu joko

  • läsnä olevaksi koko lukuvuodeksi tai

  • poissa olevaksi koko lukuvuodeksi tai

  • läsnä olevaksi syyslukukaudeksi ja poissa olevaksi kevätlukukaudeksi tai

  • poissa olevaksi syyslukukaudeksi ja läsnä olevaksi kevätlukukaudeksi.
     

Jatkava opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi opintojen aikana enintään kahden (2) lukukauden ajaksi. Tämä poissaolo ei kuluta opiskeluoikeusaikaa. Jatkava opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi myös ns. lakisääteisestä syystä, eli kun hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua tai tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsen hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä.

Opiskelija ei voi muuttaa läsnäoloilmoittautumista kesken lukukauden läsnä olevasta poissa olevaksi. Opiskelija voi tehdä kesken lukukauden muutoksen poissa olevasta läsnä olevaksi lomakkeella, joka löytyy opiskelijan oppaasta intrasta.

Muutostieto tallennetaan opiskelijarekisteriin. Kun kesken lukukauden on muutettu kirjaus läsnäoloksi, lasketaan kausi kokonaan läsnäolokaudeksi.

Ensimmäiseksi lukuvuodeksi opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:

  1. suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

  2. tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä (53/2022); tai

  3. on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.
     

Poissa olevaksi ilmoittautunut opiskelija

Poissa olevaksi opintojensa aikana ilmoittautunut opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.7. läsnä tai poissa olevaksi seuraavalle lukuvuodelle. Ensimmäisen lukuvuoden poissa olevana ollut opiskelija ilmoittautuu ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Opiskeluoikeusaikaan lisäajan saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Tarkemmat ohjeet läsnä-/poissaoloilmoittautumiselle löytyvät intran opiskelijan oppaasta.

Poissa olevalla opiskelijalla on käytössään TUNI-tunnukset ja opiskelijasähköposti, mutta ei kulkuoikeutta TAMKin tiloihin.

Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa olevalla opiskelijalla ei ole myöskään oikeutta opinto- tai ateriatukeen, matka-alennuksiin eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin.

TAMK ei järjestä erikseen opintoja, jotka ovat muuttuneet tai loppuneet opiskelijan poissaolon aikana.

Erikoistumiskoulutuksissa opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta.
 

Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti

Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti tarkoittaa opiskeluoikeuden menettämistä. Tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuden uudelleen myöntämiselle löytyvät intran opiskelijan oppaasta.
 

Lisätietoja:

Opintojen aloitus – ilmoittaudu opiskelijaksi

Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Unohtuiko ilmoittautuminen


14 § Lukuvuosimaksuvelvollisuus ja opiskeluoikeus

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan on suoritettava lukuvuosimaksut ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Lukuvuosimaksun laiminlyöminen johtaa opiskeluoikeuden menetykseen. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun, viivästysmaksujen (5 % alkuperäisestä summasta per myöhästymiskuukausi) sekä käsittelymaksun maksaminen. Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on läsnä oleva ja hänellä on voimassa oleva opiskeluoikeus. 

Lukuvuosimaksun palautus harkitaan aina tapauskohtaisesti ja myönnetään vain seuraavilla perusteilla: kielteinen oleskelulupapäätös tai lakisääteisten vapautusperusteiden syntyminen (myönnetty kansalaisuus/oleskelulupa). Lisäksi vuosina 2017–2019 aloittaneiden opiskelijoiden osalta hyväksytty kansainvälisen liikkuvuusjakson päätös (opiskelijavaihto/kansainvälinen harjoittelu) voi olla peruste lukuvuosimaksun palautukselle.

Siirto-opiskelijoiden lukuvuosimaksuvelvollisuus määritellään uudestaan opiskeluoikeuden siirtyessä, ja vaikka alkuperäinen siirron perusteena ollut opiskeluoikeus olisi alkanut koulutuksessa, jossa opiskelija ei ollut lukuvuosimaksuvelvollinen, vapautus lukuvuosimaksuista ei siirry automaattisesti opiskeluoikeuden siirtyessä korkeakoulusta toiseen.

Kaksoistutkintototeutuksissa yhteistyökorkeakoulujen EU-ETA-maiden ulkopuolisiin opiskelijoihin sekä bilateraalisten sopimusten mukaisiin opiskelijoihin sovelletaan lukuvuosimaksua asianomaisen kaksoistutkintosopimuksen mukaisesti.
 

Apurahajärjestelmä

Ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseksi. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden huojennus ensimmäisen vuoden lukuvuosimaksusta voi olla enintään 50 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden osalta enintään 20 %, kun opiskelija ottaa sitovasti paikan vastaan annettuun määräaikaan mennessä.

Seuraavina vuosina huojennus myönnetään opintomenestyksen perusteella erikseen määriteltävien kriteerien mukaisesti, jotka täsmennetään TAMKin toimintaohjeissa ja/tai intran opiskelijan oppaassa.

Huojennusta ei myönnetä opiskelijalle, jonka on todettu syyllistyneen vilppiin, jolle on annettu TAMKin antama kirjallinen varoitus tai joka on määräaikaisesti erotettu vilppitapauksen johdosta.
 

Lisätietoja: Opiskelijan opas


15 § Opiskeluoikeusaika (tavoitteellinen suorittamisaika ja lakisääteinen lisäaika)

Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 3,5 vuotta, 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4 vuotta ja 270 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4,5 vuotta.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 60 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa vuosi, 90 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 1,5 vuotta ja 120 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa kaksi vuotta.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka vapaan pitämisestä lapsen hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä taikka oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemättömyydestä opintojensa aloittamiseen.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on jo käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden aikana.
 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa (lakisääteinen lisäaika) eli opiskeluoikeusaikana (L932/2014 § 30). Ammattikorkeakoulututkintoon täydentävät opinnot eli muuntokoulutus on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden suunniteltua kestoa pidemmässä ajassa.

Jos opiskelija tarvitsee lakisääteisen lisäajan, hänen on esitettävä suunnitelma opintojensa suorittamisesta viimeistään marraskuun lopussa (30.11.) tai toukokuun lopussa (31.5.). Suunnitelman tulee pohjautua yhdessä opettajatuutorin tai opinto-ohjaajan kanssa tehtyyn opintosuunnitelmaan. Opiskelija toimittaa suunnitelman tarkistettavaksi.
Lakisääteinen lisäaika myönnetään opintojen loppuun saattamisen edellyttämän tarpeen mukaisena.
 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa kokopäiväopiskelijalla on oltava mahdollisuus ammattikorkeakoululain (20.3.2015/325) 14 § mukaan suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opinnot vuodessa ja 90 opintopisteen laajuiset opinnot 1,5 vuodessa ja englanninkielisissä 120 opintopisteen laajuisissa opinnoissa kahdessa vuodessa (tavoitteellinen suorittamisaika). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen toteutusaika on määritelty tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden määriteltyä toteutusaikaa pidemmässä ajassa.

Jos opiskelija tarvitsee lakisääteisen lisäajan, hänen on esitettävä suunnitelma opintojensa suorittamisesta viimeistään marraskuun lopussa (30.11.) tai toukokuun lopussa (31.5.). Suunnitelman tulee pohjautua yhdessä opettajatuutorin tai opinto-ohjaajan kanssa tehtyyn opintosuunnitelmaan. Opiskelija toimittaa suunnitelman tarkistettavaksi. Lakisääteinen lisäaika myönnetään opintojen loppuun saattamisen edellyttämän tarpeen mukaisena.
 

Ammatilliset opettajankoulutukset

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opinnot on suoritettava opiskeluoikeusaikana, joka on kolme vuotta.
 

Tilauskoulutukset

Opiskeluoikeusaika tilauskoulutuksissa määräytyy tehdyn sopimuksen mukaisesti.
 

16 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen (harkinnanvarainen lisäaika)

Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opintojaan opiskeluoikeusaikana, hänen tulee hakea harkinnanvaraista lisäaikaa viimeistään marraskuun lopussa (30.11.) tai toukokuun lopussa (31.5.). Päätöksen lisäajasta tekee osaamisyksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Valmistuakseen opiskelija laatii opintosuunnitelman aikatauluineen yhdessä opinto-ohjaajan tai muun nimetyn henkilön kanssa. Opiskelijan on esitettävä ne erityiset syyt, joilla hän perustelee hakemustaan. Opiskeluoikeuden harkinnanvarainen lisäaika voidaan myöntää vähäisiin tutkinnosta tai opinnoista puuttuviin osiin, jos valmistuminen lisäaikana on mahdollista. Harkinnanvarainen lisäaika voidaan myöntää yksilöllisin perustein mm. terveydellisistä tai muista perustelluista syistä johtuen. Harkinnanvaraista lisäaikaa voi hakea lukukaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti enintään vuodeksi. 

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa harkinnanvaraista lisäaikaa voidaan myöntää pääsääntöisesti yhdeksi lukukaudeksi. 

Lisäaikaa ei myönnetä, mikäli opiskelijalla on jo tutkintoon tai opintoihin vaadittavat suoritukset.

Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu.
 

Lisätietoja: Lisäaika


17 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja uudelleen myöntäminen

Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija, joka on tavoitteellisena opiskeluoikeusaikanaan laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa läsnä tai poissa olevaksi, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelija, joka ei ole määräaikana hakenut lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun hänelle myönnettynä lisäaikana, menettää opiskeluoikeutensa.

Edellä mainituista syistä menetetystä opiskeluoikeudesta ei ilmoiteta erikseen.

Opiskelija, jolle ei ole myönnetty harkinnanvaraista lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa ja saa päätöksen tiedoksi.
 

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntäminen

Jos opiskelija on tavoitteellisena opiskeluoikeusaikana laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa ja hakee opiskeluoikeutta uudelleen, se myönnetään aikaisintaan hakemuskuukauden alusta alkaen, jos opiskeluoikeuskausia on jäljellä. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu.

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan on lisäksi maksettava mahdollinen puuttuva lukuvuosimaksu.

Opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä osaamisyksikön johtajalta. Opiskelija valmistelee hakemuksen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmat ohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu.

Opiskelija voi hakea TAMKin tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. TAMKin tutkintolautakunnan päätöksestä opiskelijalla on oikeus hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jos opiskelija haluaa luopua opiskeluoikeudestaan eli erota TAMKista, hänen tulee täyttää eroilmoitus. Mikäli opiskelija myöhemmin haluaa jatkaa kesken jääneitä opintojaan, on hänen pääsääntöisesti haettava opiskelijaksi uudelleen normaalia hakumenettelyä käyttäen. TAMKista eronneelle opiskelijalle voidaan kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää opiskeluoikeus uudelleen hakemuksesta osaamisyksikön johtajan päätöksellä.

Valmistelu tehdään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja hakemuksesta peritään asetuksenmukainen maksu. Tarkemmat ohjeet ovat intran opiskelijan oppaassa. 
 

Lisätietoja:

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntäminen

Opiskeluoikeudesta luopuminen



18 § SORA-lainsäädännön soveltaminen

SORA eli soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädännön tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta sekä lisätä korkeakoulun mahdollisuuksia puuttua alalle soveltumattomuuteen. Tavoitteena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan oikeusturvaa.

TAMKissa SORA-lainsäädäntö koskee sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmia. SORA-lainsäädäntöä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. Lisäksi sitä sovelletaan sosiaali- ja terveysalan avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoihin.
 

Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Opiskelijavalinnoissa arvioidaan hakijan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä muita laissa mainittuja asioita, jotka voivat olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle ja eivät ole kohtuullisin toimin poistettavissa (L932/2014 § 26).
 

Rikostaustaotteen esittäminen

Opiskelijan tulee TAMKin pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen esittämisestä, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikostaustaotteen.
 

Opiskelijan ohjaus

Ennen mahdollista opiskeluoikeuden peruuttamista opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi. Yhdessä opiskelijan kanssa tulee pohtia mahdollisia tukitoimenpiteitä ja keinoja, joilla opiskelijaa voidaan tukea.
 

Opiskeluoikeuden pidättäminen

Jos opiskelija kieltäytyy TAMKin edellyttämistä terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen saakka, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Päätöksen opiskeluoikeuden pidättämisestä tekee Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.

Opiskeluoikeuden pidättämisen menettelyohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos

  • opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa
  • opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
  • opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen
  • opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, joka voi olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle.

Ennen peruuttamispäätösesitystä opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja keskustelee opiskelijan kanssa mahdollisuudesta hakeutua tai siirtyä muuhun tutkinto-ohjelmaan.
 

Opiskeluoikeuden palauttaminen

Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen esteen poistuneen.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Opiskeluoikeuden peruuttamisen ja palauttamisen menettelyohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja:

SORA-menettelyohjeistus

Laki ammattikorkeakoululain 33§:n muuttamisesta (voimaan 1.1.2023)

 

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN

19 § Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) tutkintorakenteen ja tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman määräämissä rajoissa. Opiskelijan velvollisuutena on huolehtia henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ajantasaisuudesta ja tarkistaa se vuosittain yhdessä opettajatuutorin tai muun nimetyn henkilön kanssa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta HOPSin suunnittelua varten.

TAMK edistää huippu-urheilevien opiskelijoiden kaksoisuraa joustavien opintopolkujen ja ohjausmallin avulla.

Kun opiskelijan HOPS poikkeaa opetussuunnitelmasta (perus- ja ammattiopintojen osalta), tutkinnosta vastaava henkilö hyväksyy HOPSin.


20 § Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen (Ahotointi)

Opintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja tai erillisellä sopimuksella sovittuja korkeakoulutasoisia opintoja tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman tavoitteiden ja rakenteen mukaisesti. Aloittavat opiskelijat hakevat hyväksiluvut pääsääntöisesti ensimmäisen periodin aikana ja jatkavat opiskelijat kolme viikkoa ennen kyseisten opintojen alkua. 

Päätös hyväksiluvusta tehdään ennen opinnon alkua. Muualla suoritetuista opinnoista siirretään myös arvosana, jos arviointiasteikko on yhtenevä. Muutoin arvosanaksi kirjataan suoritettu (S). Kun opiskelija hakee hyväksilukua ruotsin/suomen kielestä, hänellä on oltava sekä kirjallisesta että suullisesta taidosta numeroarviointi kielilausekkeen muodostamista varten.

Hyväksilukujen kirjaukset ovat sitovia, eikä arvosanaa voida myöhemmin muuttaa. Hyväksiluettua opintoa ei voi suorittaa uudelleen. 

Kansainvälisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvia suomen kielen opintoja ei lähtökohtaisesti hyväksilueta, vaan sekä opintojen että osaamisen perusteella hyväksiluettavat opinnot korvataan opiskelijan taitotason mukaisella opetuksella/tavalla. 

Mikäli TAMK ei pysty tarjoamaan opiskelijan taitotason mukaista opetusta, aiemmat korkeakoulutasoiset suomen kielen opinnot voidaan hyväksilukea ja opiskelijaa voidaan pyytää osoittamaan aiemmissa opinnoissa hankittu osaaminen.
 

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 

Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Tunnustettavan osaamisen tulee olla tutkinto-ohjelman opintojaksojen osaamistavoitteiden mukaista. Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opintojaksosta vastaava opettaja tai tutkintovastaava.

Arvioinnissa noudatetaan pääsääntöisesti samaa arviointikriteeristöä ja arviointiasteikkoa kuin opintojaksoilla, jotka sisältävät vastaavat osaamistavoitteet. Harkinnan mukaan voidaan noudattaa myös arviointia suoritus hyväksytty (S)/hylätty (0).

Opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen menettelyohjeet ovat intrassa.
 

Lisätietoja:

Osaamisen hyväksilukeminen

Opintojen hyväksilukeminen


21 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja harjoittelun hyväksyminen

TAMK noudattaa Euroopan unionin hyväksymää opintosuoritusten siirtojärjestelmää, joten ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot hyväksiluetaan ja harjoittelu hyväksytään täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon, mikäli suoritukset ovat ennakkoon sovitun mukaiset (Learning Agreement).

Ulkomaille vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee tehdä ennen lähtöään kirjallinen sopimus opintosuunnitelmasta (Learning Agreement -lomake). Opintosuunnitelman hyväksyy osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö yksikön kansainvälisten asioiden koordinaattorin esityksestä. Opintojen päätyttyä vastaanottavan vaihtokorkeakoulun tulee antaa opintosuoritusote ja/tai todistus, josta käy ilmi opintojen toteutuminen ja opintomenestys. Kansainvälisten asioiden koordinaattori kirjaa suoritukset opintorekisteriin ulkomaisen opintosuoritusotteen tai todistuksen mukaisesti.

Kaikki vaihtokorkeakoulussa hyväksytysti suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon.

Hyväksytysti suoritetut opinnot ja hyväksytty harjoittelu siirretään opiskelijarekisteriin merkinnällä suoritus hyväksytty (S) tai seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: A = kiitettävä (5), B = erittäin hyvä (4), C = hyvä (3), D = tyydyttävä (2), E = välttävä (1) ja FX = hylätty (0).

Jos opiskelija ei suorita vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksoaan ennalta sovitulla tavalla, opiskelijalle mahdollisesti myönnetty apuraha voidaan periä takaisin osittain tai kokonaan. TAMKissa opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon ja harjoitteluun liittyvät keskeytyspäätökset ja kotimaahan kutsumiset sekä niihin liittyvät rahoituksen takaisinperintäpäätökset tekee koulutuksen vararehtori.

TAMK lähettää opiskelijoita ainoastaan niihin korkeakouluihin, joiden kanssa TAMKilla on voimassa oleva sopimus ja/tai erillis- tai vaihto-ohjelma.


22 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen TAMKin ohjausmallin mukaisesti opintojensa ajan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja ottaa vastuu opintojensa edistymisestä.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-ohjelmaan kuuluvat opintojaksot ja niiden suositeltu etenemisen ajoitus. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua opintojaksojen työmuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan. Mikäli tavoiteltava osaaminen ja opintojen toteuttamistapa edellyttävät pakollista läsnäoloa, opettajan tulee kirjata se opintojakson toteutussuunnitelmaan Peppiin.

Opintojaksokuvauksissa määritellään osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit ja mahdolliset edeltävät opinnot. Jos opintojakson suorittamiselle on määritelty edeltäviä opintoja, niistä tulee olla maininta opintojaksokuvauksessa. Kunkin opintojakson sähköisessä toteutussuunnitelmassa kuvataan opintojakson työmuodot, suoritusvaatimukset, suoritusjärjestys, aikataulu, läsnäolovaatimukset, arviointimenetelmät sekä suoritusten uusintapäivät. Ne käsitellään tarkemmin opintojakson toteutuksen alussa.

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Harjoittelussa opiskelija perehtyy ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelija saa ohjausta harjoitteluun harjoittelua ohjaavalta henkilöltä.

Ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyön tavoitteena on soveltaa ammattiopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja työelämän tarpeisiin. Opiskelija saa ohjausta nimetyltä opinnäytetyön ohjaajalta. Vieraskielisessä koulutuksessa opinnäytetyö laaditaan pääsääntöisesti opetuskielellä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen.

Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia. Nämä näkyvät tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa.


23 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa, että hänellä on

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen sekä

2) sellainen koulutuksen mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (A1129/2014 § 7).

Suomessa koulusivistyskieli määräytyy sen mukaan, millä kielellä henkilö on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskieli määräytyy seuraavasti:

Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla koulusivistyskieli määräytyy sen mukaan, mikä kieli on merkitty henkilön perusopetuksen päättötodistukseen äidinkieleksi perusopetuslain (628/1998) mukaisesti.

Lukion suorittaneilla koulusivistyskieli määräytyy sen mukaan, onko henkilö opiskellut lukiossa äidinkielenä suomea vai ruotsia lukiolain (629/1998) mukaisesti.

Koulusivistyskieleksi katsotaan myös se kieli, jolla henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M), vaikka hän ei olisi opiskellut kyseistä kieltä äidinkielenään.

Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänet voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista. Muut perusteet kielitaitovaatimuksista vapauttamiselle on määritelty intrassa opiskelijan oppaassa. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita opinto-ohjaajan kanssa sovittuja opintoja. Päätöksen vapauttamisesta tekee osaamisyksikön johtaja.

Vapauttamisen perusteet löytyvät intrasta opiskelijan oppaasta.

Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa riippuen koulusivistyskielestä. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, opiskelija voi valita suomen tai englannin kypsyysnäytteen kieleksi.

Kun TAMKin opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon (Double Degree) yhteistyökorkeakoulussa, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen opinnäytetyönsä alalta edellä mainittujen ohjeiden mukaisella kielellä.

Kun yhteistyökorkeakoulun opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon (Double Degree) TAMKissa, tulee hänen laatia opinnäytetyöstään englanninkielinen tiivistelmä ja kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte englanniksi.
 

Lisätietoja:

Kieliopinnot – 9. Kieliopinnoista vapauttaminen


24 § Opintojaksolle ilmoittautuminen

Opiskelija ilmoittautuu opintojaksolle PAKKI – opiskelijan työpöydän kautta toteutussuunnitelmassa ilmoitettuna ajankohtana. Opintojakson toteutuksen vastuuopettajan tulee valita ja hyväksyä opiskelijat opintojaksolle ennen opintojakson alkua.

Jos opintojaksolle ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin voidaan ottaa, etusijalla ovat ne tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen. Kaikille yhteiseen tarjontaan tarkoitetuille ja vapaasti valittaville opintojaksoille opiskelijat otetaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä.

Opintojakso voidaan perua, jos sille ei osallistu riittävä määrä opiskelijoita.


25 § Opintosuorituksen arviointi

Opintojakson osaamistavoitteita vastaavat arviointiperusteet kuvataan opintojaksokuvauksissa. Opintosuoritus, aiemmin hankittu osaaminen tai muulla tavoin hankittava osaaminen arvioidaan osaamista kuvaavalla asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1) ja hylätty (0). 

Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa tai HOPSissa erikseen merkityt opintojaksot, aiemmin hankittu osaaminen tai muulla tavoin hankittava osaaminen voidaan arvioida myös merkinnällä suoritus hyväksytty (S)/hylätty (0).

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opintosuoritukset arvioidaan pääsääntöisesti merkinnällä suoritus hyväksytty (S)/hylätty (0).

Opintojakson toteutuksen arviointimenetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti opintojakson toteutussuunnitelmassa ja ne käsitellään opiskelijoiden kanssa jokaisen opintojakson toteutuksen alussa. Toteutuksen suoritukseen mahdollisesti liittyvä tentti tai muu näyttö osaamisesta on pääsääntöisesti järjestettävä kyseisen opintojakson toteutusaikana. Suorituksesta annettu arvosana annetaan tiedoksi opiskelijalle merkitsemällä se opintosuoritusrekisteriin kolmen viikon kuluessa suorituksesta. Arvioinnin ja uusintasuorituksen välillä tulee olla kohtuullisesti valmistautumisaikaa. Opettajien vapaajaksoja ei lueta mukaan arviointiaikaan.

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta opinnoistaan. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tutustua arvioituun opintosuoritukseen ja saada tietoa arviointiperusteiden ja arviointimenetelmien soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijan velvollisuus on lukuvuosittain tarkistaa opintosuoritusotteensa ajantasaisuus ja ilmoittaa mahdollisista puutteista välittömästi arvioinnin tekijälle tai opintojakson opettajalle.

Opettajan tulee kirjata jokaisen lukuvuoden opintosuoritukset opiskelijarekisteriin 31.7. mennessä. Opintojakson opintopistemäärää ei voida opintosuorituksen merkitsemisen jälkeen enää muuttaa. Opettajan on säilytettävä arviointiperusteet ja opintosuoritukset vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta.

Opiskelija voi seurata opintosuorituksiaan opiskelijarekisterissä PAKKI - opiskelijan työpöydällä ja saa sitä kautta myös sähköisesti varmennetun opintosuoritusotteen, josta käyvät ilmi suoritetut opinnot ja arvosanat. Opiskelijarekisteriin kirjattuja opintoja ei poisteta rekisteristä eikä numeerista arviointia voi muuttaa merkinnäksi S (suoritus hyväksytty) jälkikäteen.


26 § Oikaisupyyntö koskien opintosuorituksia ja hyväksilukuja

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvioinnin suorittaneelle opettajalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuorituksen arviointiin tai hyväksilukemiseen liittyvät oikaisupyynnöt on käsiteltävä kiireellisinä ja päätökset on annettava kirjallisesti.

Opintosuorituksen arviointiin tai hyväksilukemiseen liittyvän oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Tampereen ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunnalle tehtävässä oikaisupyynnössä on ilmoitettava, miten päätöstä tulisi oikaista ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Oikaisupyyntö toimitetaan TAMKin kirjaamoon. Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heidän varajäsenensä nimittää Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.


27 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen

Jos opiskelija saa hylätyn arvioinnin opintojaksolta, hänellä on kaksi uusintasuorituskertaa. Jos opiskelijalla ei ole perusteltua syytä olla osallistumatta uusintaan, poissaolo katsotaan hylätyksi suoritukseksi. Jos opiskelijalla on perusteltu syy poissaoloon (esim. sairaus), poissaoloa ei katsota hylätyksi suoritukseksi.

Uusinnat tulee pääsääntöisesti suorittaa saman lukuvuoden aikana sähköisessä tenttiympäristössä tai tutkinto-ohjelmassa erikseen sovitulla tavalla. Jos opiskelija ei uusinnoissa saa hyväksyttyä arviointia, hänen tulee ilmoittautua uudelleen opintojaksolle ja suorittaa se opettajan kanssa sovittavalla tavalla.

Arvosanan korottamisessa noudatetaan samoja arviointikriteereitä ja -periaatteita kuin varsinaisessa opintosuorituksessa. Korotusmahdollisuus ei koske toteutusten osia, jollei tietoa korotusmahdollisuudesta ole kirjattu opintojakson toteutussuunnitelmaan. Mikäli arviointi perustuu suoritustapaan, jonka arviointimenetelmää ei voida kohtuudella toistaa (esimerkiksi pari- tai ryhmätentti, parityönä tehty muu kirjallinen tuotos esim. raportti tai harjoittelu) tai arviointi perustuu oppimistehtäviin, ei opiskelijalla ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa.

Opiskelija saa korottaa hyväksytyn opintojakson arvosanaa yhden kerran opintojakson aloituksessa ilmoitettuina uusinta-aikoina. Jo hyväksytyn opintojakson toteutukselle ei voi osallistua uudelleen. 
Poikkeuksena avoimen AMKin opiskelijat, jotka voivat suorittaa hyväksytyn opintojakson uudelleen, kun se on osa valintakurssia. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanoja.


28 § Opintojen vanhentuminen

Opintojen yleinen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Osaamispäällikkö voi tutkinto-ohjelmakohtaisesti päättää poikkeavasta vanhentumisajasta.


29 § Todistukset

TAMK antaa opiskelijalle hakemuksesta hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen sekä suomeksi että englanniksi ja sen liitteenä selvityksen opintosuorituksista. Todistuksesta ja sen liitteistä käyvät ilmi suoritettu tutkinto ja sen laajuus, tutkintonimike, tutkinto-ohjelman nimi, opintosuunta sekä suoritukset arvosanoineen. Lisäksi opiskelija saa kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Diploma Supplement -liitteen.

Tutkintotodistuksen liitteineen myöntää ja allekirjoittaa sähköisesti rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.

Tutkintotodistusta ei luovuteta opiskelijalle ennen kuin hän on toimittanut opinnäytetyön kirjastoon opinnäytetyön ohjeiden mukaisesti. Hyväksiluettujen opinnäytetöiden osalta tarkemmat ohjeet on julkaistu intrassa.

Tutkintotodistuksen myöntämispäivä on se päivä, jona opiskelijan kaikki opintosuoritukset on kirjattu rekisteriin ja HOPS-tarkastaja on hyväksynyt hakemuksen. Opiskelijan tulee tarkistaa opintosuoritusten ja muiden todistukseen tulevien tietojen oikeellisuus käynnistäessään valmistumisprosessin.

Valmistumishakemus on lähetettävä opiskeluoikeusaikana. Opiskelija saa tutkintotodistuksen viimeistään kolmen viikon kuluessa valmistumishakemuksen lähettämisestä; poikkeuksena lukukausien taitekohdat.

TAMK antaa sähköisen todistuksen suoritetusta ammatillisesta opettajankoulutuksesta, erityisopettajankoulutuksesta ja opinto-ohjaajankoulutuksesta sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi opiskelija saa kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Certificate Supplement -liitteen.

Ammatillisten opettajankoulutusten todistukset liitteineen allekirjoittaa sähköisesti rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.

Ammatillisen opettajankoulutusten todistusten myöntämispäivä on se päivä, jona opiskelijan kaikki opintosuoritukset on kirjattu rekisteriin ja HOPS-tarkastaja on hyväksynyt hakemuksen. Opiskelija saa todistuksen viimeistään kolmen viikon kuluessa valmistumishakemuksen lähettämisestä; poikkeuksena lukukausien taitekohdat.

TAMK antaa suoritetusta erikoistumiskoulutuksesta sähköisen todistuksen suomeksi. Englanninkielisistä erikoistumiskoulutuksista valmistuvat saavat sekä suomen- että englanninkielisen todistuksen.

Erikoistumiskoulutusten todistukset allekirjoittaa sähköisesti rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.


30 § Ristiinopiskelu ja ennakollinen hyväksiluku

Läsnä oleva opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisten opettajankoulutusten pakollisiin, vaihtoehtoisiin, valinnaisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvia ja soveltuvia opintoja muissa korkeakouluissa ristiinopiskelun kautta ja/tai opin.fi- portaalissa.

Suoritettavat opinnot tulee olla ennakolta sovittu hyväksiluettavaksi opiskelijan hopsiin opettajatuutorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijan tutkinnon laajuus saa ylittyä vain, kun ylitykseen johtava opintojakson suorittaminen tuo tutkinnon valmiiksi.

Mikäli ristiinopiskelun kautta suoritettavat opinnot kuuluvat TAMKin tutkinto-ohjelman tai ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmaan, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea opintojen hyväksilukua. Nämä opinnot on kuvattu TAMKin opetussuunnitelmissa tai opetustarjonnassa.

Opetuksen tarjoava korkeakoulu vastaa opintojen arvioinnista ja oikaisumenettelystä. Opiskelijan tulee noudattaa ristiinopiskelussa yhteistyökorkeakoulun sääntöjä ja ohjeita.

Tarkemmat ristiinopiskeluohjeet löytyvät intran opiskelijan oppaasta. 
 

Lisätietoja:

Tampereen korkeakoulujen ristiinopiskelu
 

5 MUUT SÄÄDÖKSET

31 § Saavutettava oppimis- ja toimintaympäristö

Tavoitteena on, että TAMKin toiminta on saavutettavaa, opiskelijoita ja henkilöstöä osallistavaa sekä häirinnästä ja rasismista vapaata.

Koulutuksen järjestämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa otetaan kohtuullisin toimin ja mahdollisuuksien mukaan huomioon opiskelijan tarve yksilöllisille opiskelujärjestelyille.

Yksilöllisillä opiskelujärjestelyillä ei voi muuttaa tutkinnolle tai opintojaksolle asetettuja osaamistavoitteita, vaan niillä pyritään tukemaan tavoitteiden saavuttamista silloin, kun siihen on erityinen tarve.
 

Lisätietoja:

Saavutettavuus ja yksilölliset opiskelujärjestelyt opiskelijalle


32 § Vilppi

TAMK soveltaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä.

Vilpit voivat koskea opinnäytetyötä, opintojaksojen suorituksia, harjoittelua tai muuta opintoihin muuten liittyvää suoritetta tai työtä. Opiskelijan sääntöjen rikkomuksista on erikseen määritelty seuraamukset, jotka noudattavat ammattikorkeakoululakia. Seuraamus riippuu rikkomuksen vakavuudesta ja toistuvuudesta.

Vilppitapauksia koskevat menettelytapaohjeet kuvataan intrassa kohdassa Opiskelun etiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö.
 

Lisätietoja:

TAMKin menettelytapaohjeet vilppitapauksissa

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet


6 VOIMAANTULO

33 § Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö on voimassa 1.8.2025 lähtien ja kumoaa edellisen 1.8.2024 voimaan tulleen tutkintosäännön. Tutkintosääntöä sovelletaan heti sen voimaantulon jälkeen kaikkiin opiskelijoihin.

 

Lisätietoa: johdontuki.tamk [at] tuni.fi

 

Julkaistu: 29.1.2019
Päivitetty: 4.8.2025