<div class="d-highlight"><h2>Viittausjärjestelmä muuttui vuoden 2025 alussa</h2>TAMKissa on siirrytty APA 7 -tyyliin perustuvaan viittausjärjestelmään. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa tammikuussa 2025 noudattavat uusia ohjeita. Ennen vuotta 2025 aloittaneet voivat noudattaa vanhoja, pdf-muotoon kopioituja ohjeita.</div><h2>Ohjeet ennen vuotta 2025 aloittaneille&nbsp;</h2><figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg>Lataa<a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2025-01/kirjallisen-raportoinnin-opas-g-alakohtaiset-ohjeet-fi-tamk.pdf">Kirjallisen raportoinnin opas: G) Alakohtaiset ohjeet (ennen vuotta 2025 aloittaneille) (PDF, 1.19 MB) </a></div></figure><h2>Ohjeet vuonna 2025 tai jälkeen aloittaneille</h2>Tästä osiosta löytyvät kootusti mahdolliset alakohtaiset ohjeet, joita kirjoittamisessa tulee noudattaa. Sisältö täydentyy.

Jos lyhenteitä ja termejä on vain muutama, ne selitetään silloin, kun ne ensimmäisen kerran esiintyvät tekstissä. Selitys merkitään tekstissä sulkeisiin. Jos esimerkiksi opinnäytetyössä on tarpeen käyttää erillistä symboliluetteloa, se sijoitetaan sisällysluettelon jälkeiselle sivulle ennen johdantoa. Luvun otsikko ei näy sisällysluettelossa, vaan ensimmäinen luku on johdanto.

&nbsp;

ERITYISSANASTO

&nbsp;

A&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; kaksitoimisen sylinterin pinta-ala, m2

a&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; kuristuksen pinta-ala, m2

d&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; luistin tai kuristuksen halkaisija, m

f&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; taajuus, Hz

G (s)&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; siirtofunktio

Mmax&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; hydraulimoottorin maksimivääntömomentti, Nm

m&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; kuorman ja männän massa, kg

P&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; teho, W

p&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; paine, MPa

µ&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; kuormituskerroin

v&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; amplitudin tai huippuarvon merkintä

&nbsp;

Yllä oleva symboliluettelo on esimerkkinä tiiviistä tavasta selittää käytetyt lyhenteet ja alan erityissanasto. Luettelon nimi voi olla ERITYISSANASTO, kuten yllä, tai LYHENTEET JA TERMIT. Tällainen luettelo laaditaan vain siinä tapauksessa, että käytetään lyhenteitä, termejä tai muuta sanastoa, jota alan ammattilainen, esimerkiksi työn ohjaaja, ei välttämättä selittämättä ymmärrä. Joka tapauksessa lyhenteet on avattava osiinsa ja tarvittaessa selitettävä varsinaisessa tekstissä. Alalla yleisesti tunnettuja käsitteitä ei kuitenkaan tarvitse selittää eikä luetteloida. Lyhenteet tulevat aakkosjärjestykseen seuraavasti: matemaattiset merkit, muut merkit ja lopuksi kirjaintunnukset.

&nbsp;

Tekniikan ala: erityissanasto

<h3>Kuvaajat</h3>Kuvaajat nimetään kuvioiksi. Niissä esitetään yksittäisiä mittaustuloksia tai muuta vastaavaa tietoa, ja niihin pitää merkitä akseleiden suureet ja yksiköt. Suureesta kerrotaan joko nimi tai lyhennemerkintä. Suureiden merkinnät kursivoidaan kuten tekstissäkin ja mahdollinen yksikkö kirjoitetaan sulkeisiin. Mittauspisteet merkitään selvästi ja pisteisiin sovitetaan mahdollinen ilmiötä kuvaava funktio. Murtoviivojen tai splinien käyttöä pisteiden välillä on syytä välttää, ellei se kuvaajan luettavuuden vuoksi ole välttämätöntä (kuvio 5).<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/varahtelyn-vaimeneminen-ajan-funktiona.png?itok=lu75KuNI" alt="kuvaaja, jossa taustaruudukko" ></figure>Kuvio 4. Värähtelyn vaimeneminen ajan funktiona.Taustaruudukko piirretään tarpeen mukaan. Jos kuvaajasta on erityisesti tarkoitus lukea tietoa, täytyy sopiva ruudukko piirtää (kuvio 4). Vaikka ruudukkoa ei piirrettäisi, pitää kuvaajan akseleilla olla näkyvissä asteikkoviivat (kuvio 5). Kuvaajan akseleilla oleviin lukuihin merkitään kaikkiin yhtä monta desimaalia, paitsi jos luvut ovat kokonaislukuja. Akselien jakovälin pitää pääsääntöisesti olla 1, 2, 5 tai 10 yksikön kokoinen.Akselin merkinnät siirretään tarvittaessa niin, etteivät merkinnät jää pisteiden tai sovitteiden alle. Mikäli samaan kaavioon piirretään useampia kuvaajia, lisätään seliteruutu.<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/anturin-jannitesignaalin-jaksollisuus.png?itok=mSw_yv-C" alt="" ></figure>Kuvio 5. Anturin jännitesignaalin jaksollisuus.Kuvaajassa käytetään pääasiassa samaa fonttia kuin leipätekstissäkin, mutta tärkeintä on merkintöjen luettavuus, joten fontti kannattaa valita sen mukaisesti. Fysikaalisen kuvaajan tyyppi on pistekuvaaja tai -kaavio (englanniksi XY Scatter). Kuvioissa 4, 5 ja 6 on erityyppisiä kuvaajia. Erilaisia kuvaajia on paljon, ja kuvaajien esittämisessä on alakohtaisia tapoja, joten epäselvässä tilanteessa apua voi kysyä oman työn ohjaajalta. Esimerkeissä on pyritty havainnollistamaan yleisiä periaatteita kuvaajien esittämisestä.Kuviossa 6 on esitetty jännitteen ja virran välinen lineaarinen riippuvuus. Mittauspisteisiin on sovitettu ilmiötä kuvaava suora ja pisteisiin on piirretty pystysuuntaiset virhepalkit. Taustalle on piirretty ruudukko ja akseleille on merkitty tarkemmat jakovälit asteikkoviivoilla. Suureiden symbolit kirjoitetaan kursiivilla mutta yksiköt pystykirjasimella.<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/jannitteen-u-ja-virran-i-valinen-riippuvuus.jpg?itok=QiIwPbq5" alt="" ></figure>Kuvio 6. Jännitteen U ja virran I välinen riippuvuus.&nbsp;<h3>Yhtälöt ja kaavat</h3>Yhtälöt ja kaavat kirjoitetaan omalle rivilleen. Niiden ylä- ja alapuolelle jätetään yksi tyhjä rivi ja ne keskitetään. Jos kaava ei mahdu yhdelle riville, se jaetaan joko ennen yhtäläisyysmerkkiä (=) tai jonkin muun matemaattisen operaattorin (+, –, /, ⋅) jälkeen. Yhtälöt numeroidaan juoksevasti sulkeisiin yhtälön oikealle puolelle lähelle tekstin reunaa. Numerointi tulee kaavan keskikohdan tasolle, jos kaavassa on murtolauseke tai se ei muuten mahdu yhdelle riville. Numeron avulla yhtälöön tai kaavaan voidaan viitata tekstissä eivätkä tarkoitetut yhtälöt mene sekaisin: ”…yhtälön (1) mukaisesti…” Kaavaa ei numeroida, kun siihen sijoitetaan lukuarvoja, ellei sijoitukseen ole nimenomaan tarvetta viitata tekstissä. Yhtälössä esiintyvien suureiden tunnukset selitetään tekstissä heti yhtälön alapuolella. Tarpeen mukaan suureita voi selittää myös juuri ennen kaavaa, kunhan suureiden merkitys tulee lukijalle selväksi. Kaava on lauseen osa, joten sen perään kirjoitetaan asiaan kuuluva välimerkki. Jos väli- tai loppumerkki on mahdollista sekoittaa johonkin muuhun merkintään, kannattaa merkki jättää kaavan lopusta pois (kaava 3). Esimerkiksi tasavirralla sähköteho P on<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_01.png?itok=cvZwNE_7" alt="kaava sähköteho tasavirralla" ></figure>jossa U on jännite ja I on virta. &nbsp;Yhtälöissä voidaan joskus ilmaista samalla kirjaimella sekä suuretta että mittayksikköä. Kuten edellisessä esimerkissä, muuttujat ja suureet kirjoitetaan kursiivilla, mutta lukuarvojen yksiköt kirjoitetaan pystykirjasimella. Luvun ja yksikön väliin tulee välilyönti. Esimerkki:Sähkötehoksi saadaan mittausten perusteella kaavalla (1)&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; P = 22,5 V&nbsp;⋅ 0,20 A = 4,5 W.Myös matemaattisten funktioiden lyhenteet (esimerkiksi sin ja cos) kirjoitetaan pystykirjasimella. Esimerkiksi vaihtosähkölle teho kirjoitetaan muodossa<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_02.jpg?itok=R_bFzUUs" alt="kaava vaihtosähkölle teho" ></figure>jossa cosϕ on tehokerroin. Funktioiden argumentit merkitään sulkeisiin, mikäli kaavasta ei muuten selvästi käy ilmi, mikä osa on argumenttia.Samoin erilaiset indeksit ja eksponentit, jotka eivät ole muuttujia, kirjoitetaan pystykirjasimella. Esimerkiksi pistevarauksen Q synnyttämän sähkökentän voimakkuus etäisyydellä r on<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_03.jpg?itok=9Du5w7FH" alt="kaava pistevarauksen synnyttämän sähkökentän voimakkuus" ></figure>Alaindeksi kuitenkin kursivoidaan, jos se esittää jotain fysikaalista suuretta, esimerkiksi ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa merkitään cp. Samoin muuttujaindeksit esitetään kursiivilla. Esimerkiksi<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_04.jpg?itok=E6pPXYQO" alt="kaavassa muuttujaindeksit esitetään kursiivilla" ></figure>Kemialliset kaavat ja alkuainetunnukset kirjoitetaan tekstiin pystykirjasimella, esimerkiksi H2O tai 14C. Ala- ja yläindeksejä kannattaa tarpeen mukaan siirtää tavallista ylemmäs tai alemmas, ja niiden merkkiväliä voi tiivistää. Esimerkiksi sulfaatti-ionin merkintä on SO42-, jossa ala- ja yläindeksit halutaan esittää päällekkäin.Differentiaali- ja derivaattaoperaattori kirjoitetaan niin ikään pystykirjasimella, vaikka niihin liittyvät suureet esitetään kursiivilla:&nbsp;<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_05.png?itok=QwGW19VV" alt="kaavaesimerkki differentiaali- ja derivaattaoperaattori" ></figure><figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_06.jpg?itok=wBj-rP5k" alt="kaavaesimerkki differentiaali- ja derivaattaoperaattori" ></figure>

Tekniikan ala: kuvaajat, yhtälöt ja kaavat

Tekstiviite:(SFS-EN ISO 6506-1, 2014, s. 5)Lähdeluettelossa:SFS-EN ISO 6506-1. (2014). Metallien Brinellin kovuuskoe. Osa 1: Menetelmä.&nbsp;Suomen standardisoimisliitto SFS ry. https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/6/340230.html.stx Tekstiviite:(Direktiivi 2012/27/EU) Lähdeluettelossa:Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF">http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF</a>

Tekniikan ala: standardit ja EU-lainsäädäntö

KnowPap ja KnowPulpAEL ylläpitää ja päivittää oppimisympäristöä. KnowPap tai KnowPulp tekstiviitteessä kertoo kuitenkin työn lukijalle – ainakin alalla toimivalle – heti lähteen laadusta.Esimerkki tekstiviitteestä ja lähdeluetteloon kirjattavasta lähdetiedoista:Tekstiviite: (KnowPap, 20XX)Lähdeluettelossa:KnowPap. (20XX). Tuotantoprosessit. KnowPap (Versio 26.0). AEL / Proledge Oy. http://www.knowpap.com/extranet/suomi/knowpap_system/user_interfaces/paper_grades/frame.htmJos samasta lähteestä käytetään lähteenä useita osa-alueita, vuosiluvun yhteydessä käytetään a-, b-, c-merkintää erottelemassa eri osa-alueet.&nbsp;ForestBioFacts-oppimisympäristön teemoihin viittaaminenForestBioFacts-oppimisympäristö koostuu johdanto-osiosta ja 15 teemasta. Johdanto-osio sekä jokaisen teeman pääsivut ovat vapaasti kaikkien käytössä. Viittaa aineistoihin lähteenä käyttämäsi tekstin kirjoittajan nimellä ja tekstin päivitysvuodella:(Paltakari, 2020)Lähdeluettelossa:Paltakari, J. (2020). Natural Fibre Products. ForestBioFacts-oppimisympäristö. <a href="https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/">https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/</a>&nbsp;Kokoomateokseen viittaaminen (esim. Fapetin kirjat, jotka myös ovat saatavilla edellä mainitun ForestBioFacts-portaalin kautta)Tekstiviitteeseen kirjataan artikkelin (luvun) kirjoittajien nimet, vuosi ja sivu. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, jos ensimmäisellä viittaamiskerralla riittää, että vain ensimmäinen kirjoittaja mainitaan ja muut korvataan lyhenteellä ym. Lähdeluettelossa aloitetaan kaikkien artikkelin kirjoittajien nimillä, teoksen julkaisuvuodella ja artikkelin otsikolla. Sen jälkeen ilmoitetaan, missä artikkeli on julkaistu.&nbsp;Tekstiviite: (Kuhasalo ym., 2000, s. 30) &nbsp; Lähdeluettelossa:&nbsp;Kuhasalo, A., Niskanen, J., Paltakari, J. &amp; Karlsson, M. (2000). Introduction to paper drying and principles and structure of a dryer section. Teoksessa M. Karlsson (toim.), Papermaking Part 2, Drying (s. 16–53). Fapet Oy. <a href="https://forestbiofacts.com/papermaking-science-and-technology-books/volume-9-papermaking-part-2/">https://forestbiofacts.com/papermaking-science-and-technology-books/volume-9-papermaking-part-2/</a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;

Biotuotetekniikka

Luonnonvarakeskuksen tilastotietokantaTekstiviite: (Luonnonvarakeskus, 2021)Lähdeluettelossa:Luonnonvarakeskus. (2021). Ojitustilanne Pirkanmaan metsätalousmaalla 2016–2020. Metsätilastollinen vuosikirja 2021. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta.&nbsp;<a href="https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.04_Ojitustilanne_metsatalousmaalla.px/chart/chartViewColumn/">https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.04_Ojitustilanne_metsatalousmaalla.px/chart/chartViewColumn/</a>&nbsp;ForestBioFacts-oppimisympäristöForestBioFacts-oppimisympäristö koostuu johdanto-osiosta ja 15 teemasta. Johdanto-osio sekä jokaisen teeman pääsivut ovat vapaasti kaikkien käytössä. Viittaa aineistoihin lähteenä käyttämäsi tekstin kirjoittajan nimellä ja tekstin päivitysvuodella:(Paltakari, 2020)Lähdeluettelossa:Paltakari, J. 2020. Natural Fibre Products. ForestBioFacts-oppimisympäristö. <a href="https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/">https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/</a>&nbsp;&nbsp;

Metsätalous

Suomen rakentamismääräyskokoelma

Tekstiviite: (Suomen rakentamismääräyskokoelma 2002)

Jos opinnäytetyössä viitataan useisiin osioihin, voidaan tekstiviitettä täydentää kullakin otsikolla.

Lähdeluettelossa:

Suomen rakentamismääräyskokoelma. E1. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002. 2002. Helsinki: Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto.

&nbsp;

Rakennustieto

RIL

Tekstiviite: (RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen 2003)

Lähdeluettelossa:

RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen. 2003. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

&nbsp;

RT

Tekstiviite: (RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus 1990)

Lähdeluettelossa:

Painettu

RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus. 1990. RT-kortisto. Rakennustieto Oy.

Sähköinen lähde

RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus. 1990. RT-kortisto. Rakennustieto Oy. Viitattu XX.XX.20XX. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="https://kortistot.rakennustieto.fi/">https://kortistot.rakennustieto.fi/</a>

Rakennustekniikka

Jos henkilötekijää ei tunneta, lähteeseen viitataan julkaisijayhteisön nimellä.&nbsp;Esimerkkejä usein käytetyistä lähteistä:&nbsp;Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet&nbsp;Tekstiviite: (Opetushallitus, 2022)Lähdeluettelossa:Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. <a href="https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf">https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf</a>&nbsp;Talentian julkaisema Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeetTekstiviite: (Talentia, 2022, s.7)Lähdeluettelossa:Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka: Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. <a href="https://talentia.lukusali.fi/#/reader/a6cd4fa0-38d8-11ed-90c9-00155d64030a">https://talentia.lukusali.fi/#/reader/a6cd4fa0-38d8-11ed-90c9-00155d64030a</a>&nbsp;SOAMKin julkaisemat sosionomin kompetenssitTekstiviite: (Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto, 2022)Lähdeluettelossa:Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto. (2022). Sosionomi (AMK) kompetenssit. <a href="https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/">https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/</a>&nbsp;Lait, esim. sosiaalihuoltolakiTekstiviite: (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)Lähdeluettelossa:Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301</a>

Sosionomikoulutus

Julkaisusarjaan kuuluva teosTekstiviite: (Kuisma ym., 2019, s. 34–36)Lähdeluettelossa:Kuisma, M., Järvelin, J., Kilpiäinen, E., Tuukkanen, J., Pöllänen, R., Saarinen, M., Vaula, E., Wilen, S. &amp; Etelälahti, T. (2019). Laatu- ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä – suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:23). Helsinki.&nbsp;AmmattilehtiTekstiviite: (Suhonen ym., 2013, s. 81)Lähdeluettelossa:Suhonen, R.,&nbsp;&nbsp; Leino-Kilpi, H., Gustafsson, M.-L.,&nbsp; Tsangari, H. &amp; Papastavrou, E. (2013). Yksilöllinen hoito – potilaiden ja hoitajien näkemysten vertailu. Hoitotiede 25 (2), 80–91.&nbsp;TerveysporttiTerveysportin tietokannoista löytyvät materiaalit, esim. Sairaanhoitajan tietokannat -osiossa artikkeli Sairaanhoitajan käsikirjasta.Tekstiviite: (Suominen, 2021)Lähdeluettelossa:Suominen, T. (2021). Allergisen nuhan ja muun yliherkkyysnuhan hoito. Terveysportti. Sairaanhoitajan käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Haettu 14.4.2021. <a href="https://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti">https://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti</a>&nbsp;Käypä hoito -suositusTekstiviite: (Diabetes: Käypä hoito -suositus, 2018)Lähdeluettelossa:Diabetes: Käypä hoito -suositus. (2018). Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. <a href="http://www.kaypahoito.fi">http://www.kaypahoito.fi</a>&nbsp;Visible body -anatomiatietokanta&nbsp;&nbsp;Tekstiviite: (Visible Body,&nbsp;2018)Lähdeluettelossa:Visible Body. (2018). Nasal cavity. &nbsp;Anatomy &amp; Physiology version 5.1.&nbsp;Argosy Publishing. <a href="http://ovid.visiblebody.com">http://ovid.visiblebody.com</a>&nbsp;Terveyskylä-verkkopalvelu, esim. NiveltaloTekstiviite: (Terveyskylä, 2017)Lähdeluettelossa:Terveyskylä. (2017). Miten tekonivelleikkaus tehdään? Niveltalo. <a href="https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/tekonivelleikkaus/tietoa-tekonivelleikkauksesta/miten-tekonivelleikkaus-tehd%C3%A4%C3%A4n">https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/tekonivelleikkaus/tietoa-tekonivelleikkauksesta/miten-tekonivelleikkaus-tehd%C3%A4%C3%A4n</a>&nbsp;Lait, esim. sosiaalihuoltolakiTekstiviite: (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)Lähdeluettelossa:Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301</a>&nbsp;

Kirjallisen raportoinnin opas: G) Alakohtaiset ohjeet

Viittausjärjestelmä muuttui vuoden 2025 alussa

Ohjeet ennen vuotta 2025 aloittaneille

Ohjeet vuonna 2025 tai jälkeen aloittaneille

AvaaTekniikan ala: erityissanasto

AvaaTekniikan ala: kuvaajat, yhtälöt ja kaavat

AvaaTekniikan ala: standardit ja EU-lainsäädäntö

AvaaBiotuotetekniikka

AvaaMetsätalous

AvaaRakennustekniikka

AvaaSosionomikoulutus

AvaaTerveysala