<div class="d-highlight"><h2>Viittausjärjestelmä muuttui vuoden 2025 alussa</h2>TAMKissa on siirrytty APA 7 -tyyliin perustuvaan viittausjärjestelmään. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa tammikuussa 2025 noudattavat uusia ohjeita. Ennen vuotta 2025 aloittaneet voivat noudattaa vanhoja, pdf-muotoon kopioituja ohjeita.</div><h2>Ohjeet ennen vuotta 2025 aloittaneille</h2><figure role="group"><div class="embedded-file"><svg height="25" width="25" aria-hidden="true" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg" viewBox="0 0 24 24"><polygon points="22 18 22 20 2 20 2 18 0 18 0 20 0 22 2 22 22 22 24 22 24 20 24 18 22 18"></polygon><polygon points="12 18 18.55 11.46 17.09 10 13 14.09 13 2 11 2 11 14.09 6.91 10 5.46 11.46 12 18"></polygon></svg>Lataa<a href="https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2025-01/kirjallisen-raportoinnin-opas-b-kieliasu-rakenne-ja-liitteet-fi-tamk.pdf">Kirjallisen raportoinnin opas: B) Kieliasu, rakenne ja liitteet (ennen vuotta 2025 aloittaneille) (PDF, 1.15 MB) </a></div></figure><h2>Ohjeet vuonna 2025 tai jälkeen aloittaneille</h2>Alla on annettu ohjeita kirjallisten töiden kieliasuun ja rakenteeseen liittyvistä yksityiskohdista.

Opintoihin ja asiantuntijatyöhön liittyvässä kirjoittamisessa tärkeää on, että asia välittyy lukijalle selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirjoittajan on kiinnitettävä huomiota <a href="https://blogs.helsinki.fi/kirjoittajantyokalupakki/">kirjoittamisen perusasioihin</a>: kappalejakoon, virkkeen- ja lauseenmuodostukseen, sananvalintaan sekä oikeinkirjoitus- ja muotoseikkoihin.Kirjallisissa tehtävissä käytetään hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selvyys, havainnollisuus, täsmällisyys ja tiiviys (Hirsjärvi ym., 2009, s. 291). Kirjoittajan tulee välttää kuluneita kielikuvia ja muoti-ilmauksia. <a href="https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/hyva_asiatyyli/">Asiatyyli</a> on hyvää silloin, kun huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän kieleen ja tieto välittyy mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti.Preesensiä käytetään mm.<ul><li>johdannossa, kun kuvataan opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus&nbsp;</li><li>opinnäytetyön asiasisältöä kuvailtaessa</li><li>käsitteitä määriteltäessä ja selitettäessä</li><li>taulukoihin, kuviin ja kuvioihin viitattaessa</li><li>johtopäätöksissä ja kehittämisehdotuksissa.</li></ul>Imperfektiä käytetään<ul><li>aikaisempiin tutkimuksiin viitattaessa&nbsp;</li><li>aineistonkeruun suunnittelua, toteutusta ja analyysiä kuvattaessa</li><li>toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen valmistusprosessia selostettaessa</li><li>tuloksia raportoitaessa.</li></ul>Perfektiä käytetään, kun tekeminen on kestänyt nykyhetkeen tai tekeminen on edelleen merkityksellistä.

Kieliasu

Opinnäytetyön tekstinasettelusta on valmis raporttipohja. Tekstin lisäämiselle toisesta tiedostosta asettelupohjaan on <a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=28674">oma ohjeensa</a>.

Tekstissä

<ul>
	<li>kirjasintyyppi on Arial</li>
	<li>kirjasinkoko on 12</li>
	<li>riviväli on 1,5</li>
	<li>marginaalit ovat vasemmalla 4 cm, oikealla 2 cm, ylä- ja alalaidassa 2 cm</li>
	<li>sekä oikea että vasen reuna tasataan</li>
	<li>käytetään tavutusta.</li>
</ul>

Tekstin asettelu

Kappale on tekstin ajatuksellinen ja visuaalinen jäsentäjä: kappaleesta toiseen – ajatuksesta, näkökulmasta toiseen. Yhteen kappaleeseen sijoitetaan yksi ajatus- tai asiakokonaisuus. Sujuvassa tekstissä kirjoittaja osoittaa, miten uusi kappale liittyy ajatuksellisesti edelliseen kappaleeseen. Jokaisessa kappaleessa pitää olla vähintään kaksi virkettä. Luettavuuden kannalta suositeltava kappaleen pituus on 5–15 riviä.

Opinnäytetyössä kappalejako osoitetaan kokonaisella tyhjällä rivillä kappaleiden välissä. Luvut ovat vähintään kahden kappaleen mittaisia, eivätkä ne voi olla pelkkiä taulukoita, luetteloita tai kuvia. Jos luku jakautuu alalukuihin, kaikki teksti kirjoitetaan alalukujen otsikoiden alle.

Jos opinnäytetyössä halutaan painottaa jotakin tärkeää asiaa tai käsitettä, se voidaan lihavoida, kun se esiintyy ensimmäisen kerran tekstissä. Korostuksia on käytettävä harkiten ja johdonmukaisesti.

Kappalejako ja korostukset tekstissä

Johdantolauseen ja luetelmakohtien väliin ei jätetä tyhjää riviä.Gardner (1991, s. 41–43) on jakanut älykkyyden seitsemään lahjakkuuden lajiin, joita ovat (ei kaksoispistettä, koska lause jatkuu) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;lingvistinen (ei pilkkuja luetelmakohtien jälkeen) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;loogis-matemaattinen -&nbsp;&nbsp; &nbsp;spatiaalinen -&nbsp;&nbsp; &nbsp;kehollis-kinesteettinen -&nbsp;&nbsp; &nbsp;musikaalinen -&nbsp;&nbsp; &nbsp;intrapersoonallinen, kyky ymmärtää itseä (ei ja-sanaa) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;interpersoonallinen, kyky ymmärtää muita. (piste loppuun) Richert (1991, s. 75) esittää kliinisen kokemuksensa perusteella, että yksilö kehittää ulkoisia vaatimuksia ja paineita vastaan yhden neljästä ratkaisumallista: hän reagoi (ei kaksoispistettä, koska lause jatkuu, luetelmakohdat samanmuotoisiksi) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;sopeutumalla muiden odotuksiin -&nbsp;&nbsp; &nbsp;vetäytymällä odotusten paineesta -&nbsp;&nbsp; &nbsp;luopumalla odotuksista, kapinoimalla -&nbsp;&nbsp; &nbsp;ylittämällä odotukset. (piste loppuun) Dunderfelt (2009, s. 90–91) erottaa seuraavat tunteisiin liittyvät ulottuvuudet: (kaksoispiste) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;tunne = elämys jostain -&nbsp;&nbsp; &nbsp;emootio = tunteeseen liittynyt tulkinta -&nbsp;&nbsp; &nbsp;tunteesta syntyvä puhe ja muu käyttäytyminen -&nbsp;&nbsp; &nbsp;tunteen fysiologinen perusta -&nbsp;&nbsp; &nbsp;elämyksellinen kehollinen tuntuma. &nbsp;Flowkokemuksestaan kertovat ihmiset tuovat toistuvasti esille seuraavia asioita: (kaksoispiste; luetelmakohdat itsenäisiä virkkeitä) -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Kokemus mahdollistuu, kun toiminnan pystyy suorittamaan alusta loppuun saakka. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Toiminta vaatii täydellistä keskittymistä. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Toiminnalla on tavoitteet. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Toiminnasta saa palautetta. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Yksilö toimii siten, että kaikki käy kuin itsestään mitään murehtimatta. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Yksilö kokee kontrolloivansa toimintaansa koko ajan. Tietoisuus omasta itsestä häviää, mutta palaa prosessin jälkeen entistä selvempänä. -&nbsp;&nbsp; &nbsp;Ajan käsitys häipyy: minuutit muuttuvat tunneiksi, tunnit minuuteiksi. (Uusikylä, 2012, s. 127.)

Luetelmat

Suorien lainausten eli sitaattien käyttöä on harkittava tarkkaan. Perusteltua suoran lainauksen käyttäminen on Hirsjärven ym. (2009, s. 341) mukaan silloin, kun tiedon referoiminen omin sanoin ei ole mahdollista tai mielekästä, toisin sanoen jos<ul><li>alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu niin ytimekkäästi ja vakuuttavasti, että se omin sanoin sanottaessa menettäisi tarkkuutensa tai ehkä jopa vääristyisi</li><li>kirjoittaja haluaa kommentoida, kiistää tai eritellä toisen ajatuksia.</li></ul>Kolmen rivin mittainen tai sitä lyhyempi suora lainaus kirjoitetaan täsmälleen alkuperäisen tekstin mukaisesti ja merkitään lainausmerkeillä. Yli kolme riviä pitkä suora lainaus painetusta tai verkkolähteestä sisennetään yhden sarkaimen (= 2,3 cm) verran ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Tekstiä ei kursivoida ja lainausmerkit jätetään pois, sillä sisennys jo itsessään kertoo, että kyseessä on sitaatti. Tällaiset lainaukset erotetaan muusta tekstistä yhdellä rivivälillä sekä ylä- että alapuolelta.&nbsp;Esimerkki:Perhetyön yksi keskeisimmistä haasteista voidaankin siis katsoa olevan sen moninaisuus (Heino, 2009, s. 39). Perhetyön käsite kätkee alleen monenlaista merkitystä, ja lisäksi se on kontekstisidonnainen. Se muotoutuu sen mukaan, missä, millaisessa tilanteessa ja mihin tavoitteisiin pyrkien sitä tehdään. Perhetyöllä voidaan tarkoittaa lastensuojelullisia, perheterapeuttisia tai ennaltaehkäiseviä palveluita. (Järvinen ym., 2012, s. 12; Nuutinen &amp; Ritola, 2015, s. 9.) Nuutinen ja Ritola (2015, s. 9) summaavat hyvin sitä, miten perhetyö on lisääntynyt sekä laajentunut ajan kuluessa:&nbsp;Perhetyötä tekevät monen alan ammattilaiset; puhutaan neuvolan perhetyöstä, lastensuojelun perhetyöstä, intensiivisestä&nbsp;perhetyöstä ja koko perheen kuntoutuksesta. Perhetyö voi olla myös esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa toteutettavaa&nbsp;työtä, jossa ollaan tekemisissä asiakasperheiden kanssa ja heidän epävirallisena tukenaan. Toisaalta perhetyö voidaan nähdä&nbsp;myös työnä, jota toteutetaan perheiden kotona. (Nuutinen &amp; Ritola, 2015, s. 9.) TÄMÄ TEKSTIKAPPALE SISENNETYSTI JA YKKÖSEN RIVIVÄLILLÄ! &nbsp;Tutkimusaineistosta poimitut suorat lainaukset sisennetään yhden sarkaimen verran ja kursivoidaan. Riviväli on 1. Peräkkäiset eri informanttien (eli esimerkiksi haastateltujen tai kyselyyn vastanneiden) siteeraukset voidaan selvyyden vuoksi merkitä lainausmerkeillä. Sitaatit erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä.Kirjoittajan laatima käännös vieraskielisestä lähteestä ei ole suora lainaus, joten sen yhteydessä ei käytetä lainausmerkkejä.Suoran lainauksen käytöstä on lisää tietoa sivulla&nbsp;<a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=25103">Tekstiviitteet</a>.Haastattelulähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon on lisää tietoa sivulla&nbsp;<a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=25105">Lähdeluettelo</a>.

Suorat lainaukset ja aineistositaatit 

Hyvä otsikko kertoo lukijalle&nbsp;tekstin&nbsp;aiheen&nbsp;ja&nbsp;kirjoittajan&nbsp;valitseman&nbsp;näkökulman aiheeseen:Tekstissä käytettyjen otsikoiden tulee kuvata kutakin otsikkoa seuraavaa sisältöä tarkasti ja napakasti.&nbsp;Huomaa, että samaa otsikkoa voi käyttää työssä vain kerran.&nbsp;Keskenään rinnasteisissa otsikoissa pyritään samanmuotoisuuteen.&nbsp;Otsikon loppuun ei koskaan merkitä pistettä.&nbsp;Otsikoiden edellä käytetään hierarkkista numerointia.&nbsp;Numeroinnilla korostetaan lukujen sisältämien asioiden välisiä suhteita.&nbsp;Esimerkiksi pääotsikon alaotsikoiden tulee olla&nbsp;käsitteinä tai merkityksinä&nbsp;keskenään&nbsp;samanarvoisia&nbsp;ja rinnastua&nbsp;siten&nbsp;luontevasti&nbsp;toisiinsa.&nbsp;&nbsp;Jos pääluvussa on alalukuja, samantasoisia alalukuja pitää olla vähintään kaksi. Otsikkotasoja saa olla enintään kolme eli pääotsikko (esim. 2), alaotsikko (esim. 2.1) ja sille alisteinen alaotsikko (esim. 2.1.1).&nbsp;Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita. Kappaleotsikot lihavoidaan, ja teksti alkaa välittömästi seuraavalta riviltä.&nbsp;Esimerkki:Abstraktin kieli Abstrakti kirjoitetaan asiatyylillä. Kielen täytyy olla neutraalia, tiivistä ja yksiselitteistä. Kirjoita abstraktisi suoraan englanniksi, älä käännä sitä suomenkielisestä tiivistelmästä. Suomenkielisen tiivistelmän sanatarkka käännös johtaa usein kömpelöön, monimutkaiseen ja epäaitoon kieleen. Liian pitkät virkkeet eivät ole lukijaystävällisiä eivätkä aukea lukijalle kertavilkaisulla.Abstraktin aikamuodot Aikamuoto on pääsääntöisesti imperfekti, yleispäteviä tuloksia ja johtopäätöksiä selostettaessa se on kuitenkin preesens&nbsp;Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa. Kappaleotsikoita on käytettävä harkiten. Mieti, riittäisikö avainsanan korostaminen leipätekstissä korvaamaan kappaleotsikon.

Otsikointi 

Johdanto on työn ensimmäinen luku, ja sen tehtävä on virittää lukijan kiinnostus aihetta kohtaan ja antaa alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannossa esitellään esimerkiksi opinnäytetyön tausta,&nbsp;tavoite, tarkoitus&nbsp;ja&nbsp;aiheen rajaus.&nbsp;Jos olet käyttänyt tekoälyä, mainitse käytöstä ja kuvaa lyhyesti tekoälyn käyttämisen tapa.Pohdintaosa otsikoidaan sanoilla POHDINTA tai JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA. Sen tarkoitus on muodostaa työstä kokonaisuus: siinä vedetään yhteen työn tulokset ja pohditaan niitä suhteessa opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin. Pohdintaosassa otetaan kantaa työn luotettavuuteen ja eettisiin näkökohtiin, jos näin ei ole tehty omassa luvussaan aikaisemmin. Lisäksi arvioidaan työn onnistumista, laaditaan työn tulosten perusteella (mahdollisia) kehittämisehdotuksia työn tilaajalle tai kohderyhmälle ja esitetään (mahdollisia) jatkotutkimusaiheita. Pohdintaosa toimii&nbsp;siis&nbsp;ikään kuin johdannon parina: sen tulee vastata johdannossa asetettuihin kysymyksiin.

Johdanto ja pohdinta 

Liitteet ovat materiaalia,&nbsp;jota ei&nbsp;välttämättä tarvita opinnäytetyön tai muun tekstin ymmärtämiseksi mutta joka voi olla lukijalle hyödyllistä tietoa, esim.&nbsp;haastattelulomakkeet, kartat, piirrokset,&nbsp;kustannusarviot ja&nbsp;kaaviot.

Tekstissä täytyy olla viittaus jokaiseen liitteeseen.&nbsp;Liitteet numeroidaan juoksevasti omalla numerollaan ja siinä järjestyksessä, missä niihin viitataan tekstissä. Liitteissä on oltava otsikko ja lähdemerkintä, ellei liiteaineisto ole kirjoittajan laatima. &nbsp;

Jos liitteessä on useita sivuja, liitteen sivut numeroidaan. Esimerkiksi kolmisivuisen liitteen ensimmäisen sivun oikeaan yläreunaan kirjoitetaan 1 (3) ja seuraavalle sivulle 2 (3) ja viimeiselle sivulle 3 (3). Liitteen ensimmäiselle sivulle kirjoitetaan oikeaan alareunaan (jatkuu). Kaikki liitteen sivut lasketaan mukaan sivunumerointiin. Koska opinnäytetyöpohjassa kaikki otsikkorivit tulevat automaattisesti sellaisenaan sisällysluetteloon, voi monisivuisten liitteiden ensimmäisen sivun numeroinnin siirtää otsikkoriviä seuraavalle riville, jolloin numerointi ei näy sisällysluettelossa.

Liitteet

Huomioi tiedoston saavutettavuus. Oleellista on käyttää tekstinkäsittelyohjelman, esim. Wordin, tarjoamia tyylejä sekä&nbsp;rakenteita muotoiluun.

&nbsp;

<a href="https://intra.tuni.fi/handbook?page=8494">Tiedostojen saavutettavuus</a>

<a href="https://intra.tuni.fi/handbook?page=14030">Kuvien vaihtoehtoinen teksti </a>

<a href="https://libguides.tuni.fi/opinnaytteet/hyvatietaa">Kirjaston ohjeet opinnäytetyön palautukseen</a>

Kirjallisen raportoinnin opas: B) Kieliasu, rakenne ja liitteet

Viittausjärjestelmä muuttui vuoden 2025 alussa

Ohjeet ennen vuotta 2025 aloittaneille

Ohjeet vuonna 2025 tai jälkeen aloittaneille

AvaaKieliasu

AvaaTekstin asettelu

AvaaKappalejako ja korostukset tekstissä

AvaaLuetelmat

AvaaSuorat lainaukset ja aineistositaatit

AvaaOtsikointi

AvaaJohdanto ja pohdinta

AvaaLiitteet

AvaaSaavutettavuus