Taiteellinen väitöstutkimus

Taiteellinen väitöstutkimus 

Sisältö:

Esiintyvien taiteiden tohtoriopintojen suorittaminen Tampereen yliopistossa
Taiteellisen väitöstutkimuksen muoto
Esitarkastajat ja vastaväittäjä(t)
Taiteellisen osan esitarkastus ja arviointi
Reflektiivisen osan esitarkastus ja arviointi
Taiteellisen väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arviointikriteerit sekä arvosanojen perusteet

Esiintyvien taiteiden tohtoriopintojen suorittaminen Tampereen yliopistossa

Teatteritaiteen tohtorin tutkintoon johtavat opinnot suoritetaan Viestintätieteiden yksikön yhteisessä DPMCP-tohtoriohjelmassa. Lisäksi tohtoriopiskelija kuuluu automaattisesti Esiintymisen ääret -tutkimusryhmään, joka on yksi viestintätieteiden tutkimuskeskus TARUn ryhmistä ja toimii kiinteässä yhteistyössä teatteritaiteen tutkinto-ohjelma Nätyn kanssa.

Teatteritaiteen tohtoriopinnot määritellään taiteelliseksi tutkimukseksi eli tekijälähtöiseksi tutkimukseksi, joka perustuu tekijänsä ammatilliseen, taiteen käytäntöihin perustuvaan kokemukseen. 

Kullakin opiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa.

Opinnot jakautuvat kahteen osa-alueeseen:

1. Pakolliset opinnot (10 op.) ja vapaavalintaiset opinnot (20 opintopistettä).

Tutkintoon kuuluvat opinnot on määritelty DPMCP:n opetussuunnitelmassa.

Vapaavalintaiset opinnot voivat koostua kursseista, työpajoista, esitelmistä, tapahtumien järjestämisestä, tentittävistä kirjoista, samoin kuin muista ohjaajien kanssa erikseen sovittavista tehtävistä. 

Katso yksityiskohtaiset ohjeet opintojen suorittamisesta (myös Sisu-ohjeet) yleisen tekstin alla olevalta DPMCP:n välilehdeltä.
 

2. Väitöstutkimus (210 op.)

Tutkimus koostuu tarkastettavista käytännöllisistä tai taiteellisista osista (1–3) sekä kirjallisesta osasta. 

Käytännölliset tai taiteelliset osat voivat olla esityksiä, tutkimusesittelyjä, työpajoja tai kaunokirjallisia esityksiä, ja ne voivat toteutua eri mediumeissa. 

Kirjallinen osa voi koostua joko monografiasta tai sarjasta vertaisarvioituja artikkeleita (2–3 kpl) sekä nämä yhteen punovasta tutkielmasta. Monografia voidaan toteuttaa sovitusti myös monimediaalisena tai siihen voi linkittää verkkomateriaalia.

Tutkimuksen eri osat, niiden väliset suhteet, toteutustapa ja toteutusaikataulu määritellään tutkimussuunnitelmassa ja niistä sovitaan ohjaajien kanssa.

Neliosainen rakenne

Tohtoriopinnot jakautuvat neljään vaiheeseen. Kokoaikaisesti opiskellen kukin vaihe kestää yhden vuoden. Neliosainen rakenne säilyy, vaikka tutkinnon valmistuminen viivästyisi. Vaiheet ovat osa tutkimuksen metodia, sen tiedonmuodostuksen tapaa. Opiskelija kantaa vastuun tutkimuksensa metodin mukaisesta etenemisestä yhdessä ohjaajien kanssa. 

Kolmen ensimmäisen vaiheen lopussa tapahtuu väliarviointi. Neljäs vaihe huipentuu väitöstilaisuuteen. 

Väliarvioinnin suorittaa työlle erikseen nimettävä tarkastaja tai tarkastajat. Kustakin väliarvioinnista seuraa raportti, jonka perusteella väitöstutkijan on mahdollista kehittää tutkimustaan eteenpäin. 

Väliarvioinnin kohteena ovat toteutetut käytännölliset tai taiteelliset osat ja niitä vastaava, siihen mennessä valmistunut kirjallinen materiaali sekä tutkimussuunnitelma. Tutkimukseen sisällytettyjen artikkelien väliarviointi perustuu julkaisujen suorittamaan vertaisarviontiin.

Väitöstilaisuutta edeltää valmiin kirjallisen osan, monografian tai tulokset yhteen kokoavan tutkielman esitarkastus. Samat tarkastajat, jotka vastasivat kolmesta välivaiheesta, voivat vastata myös tämän osan esitarkastuksesta. Väitöstilaisuudessa arvioinnin kohteena ovat sekä käytännölliset tai taiteelliset osat että kirjallinen osa kokonaisuudessaan. Vastaväittäjiä voi olla yksi tai kaksi.

Taiteellisen väitöstutkimuksen muoto

(Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 21.5.2025, voimaantulo 1.8.2025.)

Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta. Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarja taiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua tai tutkimista muulla tavoin. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihen liittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus. 

Reflektiivinen osa toteutetaan joko kirjallisessa tai erilaisia medioita yhdistelevässä muodossa. Taiteellinen väitöstutkimus on mahdollista tehdä myös osana ryhmää, jossa on useampia tutkijoita tai tohtoriopiskelijoita. 

Opinnäytteiksi tarkoitetut taiteelliset ja käytännölliset osat esitarkastetaan niiden toteuttamisen yhteydessä. Ne on esitettävä julkisesti ja tallennettava opin- ja taidonnäytteen tarkastamista varten niiden mahdollisimman hyvin välittävällä ja teknisesti riittävällä tasolla. 

Väitöstutkimuksen reflektiivinen osa voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Taiteellisen työn sijaan teatteritaiteen tohtorin tutkinnon opinnäyte voi olla myös väitöskirja, joka liittyy teatterialan koulutukseen tai näyttelijäntyön kannalta johonkin muuhun keskeiseen aiheeseen. Tässä tapauksessa on voimassa se, mitä väitöskirjasta, sen puolustamisesta ja tarkastamisesta yleisesti määrätään. 

Esitarkastajat ja vastaväittäjä(t)

Teatteritaiteen alalla vähintään toisen esitarkastajan ja vastaväittäjän on oltava tohtorin tutkinnon suorittaneita ja toinen voidaan nimetä taiteellisten ansioiden perusteella.

Esitarkastajilla ei saa olla yhteisjulkaisuja väittelijän tai ohjaajien kanssa kolmen edellisen vuoden aikana. Asiantuntijoiden esteellisyydestä säädetään hallintolaissa (434/2003, 27–29 §).

Taiteellisen osan esitarkastus ja arviointi

Väitöstutkimuksen tekijän tulee toimittaa taiteellisen osan esitarkastajille päivitetty tutkimussuunnitelmansa. Tutkimussuunnitelmaan sisältyy alustava kuvaus kaikista väitöstutkimuksen aikana toteutettavista taiteellisista tai käytännöllisistä osista.

Väitöstutkijan tulee lähettää esitarkastajille vähintään kaksi viikkoa ennen esitarkastettavan osan esitystä kirjallinen kuvaus siitä, miten se liittyy väitöstutkimukseen ja sen tutkimusongelmiin.

Väitöstutkija vastaa esityksen riittävän laadukkaasta videotaltioinnista ja muusta dokumentoinnista. Tarkastustilanne on julkinen. Sen luonne vaihtelee väitöstutkimuksesta riippuen.

Esitarkastaja tekee arviointinsa ennakkoon saamansa materiaalin (tutkimussuunnitelman ja tarkastettavan osan kuvauksen) ja tilaisuudessa kokemansa perusteella. Arvioinnissa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
Käsitteleekö taiteellinen osa sitä, mitä tekijä väittää senkäsittelevän?

• Mitä uutta tai omaperäistä taiteellinen osa tuo esiin suhteessa näyttelijäntyöhön yleensä ja johonkin esiintymisen osa-alueeseen erityisesti?
• Millä tavalla taiteellinen osa tuo esiin tutkimukselle olennaisia ilmiöitä tai tapahtumia?
• Missä määrin se on alan käytäntöjen ja tutkimuksen kannalta asianmukainen ja kiinnostava?
• Tuottaako se jotain uutta ja omaperäistä suhteessaniihin?
• Miten taiteellinen osa osoittaa valittujen tutkimusmenetelmien hallintaa ja kykyä kehittää niitä?
• Miten taiteellinen osa liittyy tutkimuksen kokonaisuuteen?

Esitarkastajat voivat halutessaan esittää tekijälle kysymyksiä taiteellisen osan esittämisen jälkeen. Esitarkastajat toimittavat tarkastuslausuntonsa tiedekunnalle kirjallisena.

Esitarkastajan tehtävä on arvioida, onko taiteellinen osa hyväksyttävissä väitöstutkimuksen taiteelliseksi tai käytännölliseksi osaksi sellaisenaan tai pienin korjauksin. Esitarkastajien tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Lausunto ei voi olla ehdollinen. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan tohtoriopiskelijan pyynnöstä keskeyttää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun tohtoriohjelman vastuuhenkilö antaa siihen luvan.

Reflektiivisen osan esitarkastus ja arviointi

Pääsääntönä on, että taiteellisen osan esitarkastajat toimivat myös reflektiivisen osan esitarkastajina. Esitarkastajat toimittavat lausuntonsa kirjallisena. Lausunnon suositeltava pituus on 3–5 sivua.

Reflektiivisen osan esitarkastuksen yhteydessä taiteellisten osien taltioinnit tulee toimittaa esitarkastajille.

Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä taiteellisen väitöstutkimuksen reflektiiviseksi osaksi. Tiedekuntaneuvosto tai delegointipäätöksen mukaisesti dekaani päättää väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä esitarkastajien taiteellisista osista ja reflektiivisestä osasta antamien lausuntojen perusteella sitten, kun kaikki taiteelliset osat ja reflektiivinen osa on esitarkastettu.

Väitöstutkimus arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Arvostelussa otetaan huomioon sekä väitöstutkimuksen tutkimuksellinen arvo että väittelijän esiintyminen julkisessa väitöstilaisuudessa.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvioi väitöstutkimuksen vastaväittäjän (vastaväittäjien) kirjallisten lausuntojen, esitarkastuslausuntojen sekä muiden kirjallisten huomautusten perusteella.

Lisensiaatintutkimus arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta tarkastajien lausuntojen ja arvosanaehdotuksen perusteella.

Taiteellisen väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arviointikriteerit sekä arvosanojen perusteet

Tampereen yliopiston tutkintosäännön 30 § mukaan ”Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta. Väitöstutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen osa voi olla joko itsenäinen taiteellinen työ tai sarja taiteellisia töitä sekä omasta taiteellisesta työskentelystä nousevien menetelmien ja käsitteiden kokeilua tai tutkimista muulla tavoin. Taiteellisen tai käytännöllisen työn ja siihen liittyvän reflektiivisen osan tulee yhdessä muodostaa taiteilijan kehitystä kuvaava, tukeva ja edistävä kokonaisuus.”

Taiteellinen väitöstutkimus koostuu taiteellisesta tai käytännöllisestä ja reflektiivisestä osasta.

Käytettyjen tutkimusmenetelmien perusteleminen, soveltaminen ja kehittäminen

Tutkimuksessa käytetyt menetelmät on perusteltu, ja ne ovat tutkimuksen kannalta mielekkäitä. Menetelmät on esitelty ja niitä on käytetty huolellisesti.

Reflektiivisen osan perusteltu suhde taiteellisiin/käytännöllisiin osiin, sen rakenteen johdonmukaisuus, kielen moitteettomuus ja esitystavan sujuvuus

Tutkimukseen kuuluvien osien keskinäinen suhde on jäsennelty johdonmukaisesti ja loogisesti. Reflektiivisen osan esitystapa on johdonmukainen, sen kieli selkeää ja moitteetonta.

Tietämys, kypsyys ja kriittinen ote

Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa olemassa oleviin taiteellisiin käytäntöihin ja instituutioihin, aiempaan taiteelliseen tutkimukseen sekä käyttämiinsä teorioihin, menetelmiin ja lähteisiin, samoin kuin oman työnsä merkitykseen. Hyvä taiteellinen tutkimus on omaperäinen, itsenäinen ja traditiotietoinen.

Tutkimuksen tulosten arviointi, johtopäätökset ja jatkoavaukset

Tutkimuksessa syntynyt uusi tieto esitetään ymmärrettävästi, ja se on suhteessa taiteellisessa osassa syntyneisiin tuloksiin. Työssä tuodaan esiin tutkimuksen merkitys taiteellisen tutkimuksen ja taiteellisten käytäntöjen kannalta. Tutkimustuloksista johdetaan jatkotutkimusaiheita. Tutkimuksessa pohditaan myös tulosten taiteellista ja yhteiskunnallista merkittävyyttä sekä niiden sovellettavuutta muilla aloilla.

Väitöstilaisuus

Arvioinnissa otetaan huomioon väittelijän kyky käydä tutkimustaan koskevaa keskustelua, havainnollistaa väitöstutkimuksen taiteellisten osien merkitystä ja vastata opinnäytteensä puolustajana siitä väitöstilaisuudessa esitettyyn kritiikkiin.
 

Arvosanojen perusteet:

• Kiittäen hyväksytty

  Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain kansainvälisesti erityisen korkeatasoisesta ja uraauurtavasta väitöstutkimuksesta, jossa on arviointiperusteiden valossa useita huomattavia ansioita ilman niitä mitätöiviä puutteita. Tutkimuksella on kansainvälistä merkitystä, sen sisältämät havainnot ja tieto ovat uusia tai selvästi muuttavat aikaisempia käsityksiä. Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan vain pienelle osalle (n. 10-15 %) kaikista hyväksytyistä väitöstutkimuksista.

  Arvosanaperustelujen tulee selvästi ilmetä vastaväittäjän lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta.

  Kiittäen hyväksytty -arvosana täyttää seuraavat tunnusmerkit:
   

• Väitöstutkimus on sekä esitarkastajien että vastaväittäjien lausuntojen perusteella kaikkien keskeisten arviointikriteerien mukaisesti, metodologisesti ja tuloksiltaan erityisen ansiokas. Kokonaisuutena väitöstutkimus ylittää taiteelliselle väitöstutkimukselle asetetutennakko-odotukset.
   
• Väitöstutkimus muodostaa taiteellisesti ja tutkimuksellisesti vakuuttavan ja omaperäisen kokonaisuuden. Sen mihinkään osaan ei ole esitarkastusvaiheessa esitetty tehtäväksi suuria korjauksia.
   
• Väitöstilaisuudessa väittelijä on puolustanut työtään asiantuntemuksella osoittaen hallitsevansa syvällisesti taiteellisen tutkimuksen diskurssin. Hän on kyennyt perusteelliseen ja kriittiseen taiteellis-tutkimukselliseen vuoropuheluun vastaväittäjien kanssa väitöstutkimukseen keskeisesti liittyvistä aiheista.
   
• Väitöstutkimukseen ja sen tarkastukseen ei liity tutkimuseettisiä epäkohtia (esimerkiksi tieteellinen vilppi).

• Hyväksytty

Hyväksytty-arvosana edellyttää, että väitöstutkimuksen lähtökohdissa, menetelmissä ja toteutuksessa ei esiinny merkittäviä puutteita. Tutkimuksella on taiteelliselta väitöstutkimukselta vaadittava kontribuutioarvo eli se kohdistuu tärkeään ja hyvin perusteltuun aiheeseen ja siinä on tuotettu uutta ja merkittävää tietoa alan käytäntöjen ja tutkimuksen kannalta. Työn taiteellinen osa on merkityksellisessä suhteessa reflektiiviseen osaan, ja sen toteutus osoittaa riittävää taiteellisten menetelmien hallintaa.

Väitöstutkimuksen tekijä on kyennyt väitöstilaisuudessa puolustamaan väitöstutkimuksessa esittämiään tuloksia sekä niihin julkisesti kohdistettua kritiikkiä. Väitöstutkimukseen ja sen tarkastukseen ei liity tutkimuseettisiä epäkohtia (esimerkiksi tieteellinen vilppi).
 

• Hylätty

Hyväksymisen edellytyksenä on, että työn lähtökohdissa, menetelmissä ja tulosten johtamisessa ei esiinny merkittäviä puutteita ja että työ täyttää tutkimuseettiset normit.

Esitarkastajien, vastaväittäjien ja/tai arviointitoimikunnan tulee suositella työn hylkäämistä, jos hyväksymisen edellytykset eivät täyty ja työssä on selkeitä puutteita useammilla seuraavista osa-alueista:

• Tavoitteen asettelu ja rajaukset ovat epämääräiset tai puutteelliset.
• Työllä ei ole selvää tutkimuksellista kontribuutiota.
• Työn taiteellisessa viitekehyksessä ja/tai keskeisten käsitteiden määrittelyissä esiintyy suuria puutteita tai ongelmia.
• Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät sovellu esitettyjen kysymysten tai ongelmien tarkasteluun.
• Työn jäsentelyssä on vakavia puutteita ja epäjohdonmukaisuutta.