Kieliopinnot

Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa

Kansainvälistyvässä työelämässä monipuolinen ammatillinen kieli- ja viestintätaito sekä valmius erilaisten kulttuurien kohtaamiseen ovat entistä tärkeämpi osa ammattitaitoa. Sen takia kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja, vieraskielistä oppimateriaalia ja kansainvälisiä opiskelijavaihtoja. Voit myös suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä ympäristössä.

Sisällysluettelo

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

3. Lähtötasotestit

4. Valmentavat kieliopinnot

5. Vapaasti valittavat kieliopinnot

6. Ristiinopiskelu

7. KiVANET

8. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

9. Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

10 Opinnäytetyö

11. Kypsyysnäyte

12. Tukea oppimiseen

13. Kansainvälisyys

14. Yhteysopettajat ja kielivastaavat

15. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

TAMKissa noudatamme eurooppalaista kielipolitiikkaa: jokaisen ammattikorkeakoululaisen tulee osata ainakin kahta Euroopassa käytettyä kieltä äidinkielensä lisäksi. Kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain. Tutkinto-ohjelmasta riippuen opintoihisi sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä. Englanti on yleisin opiskeltu vieras kieli ja toisiksi suosituin saksa. Jos äidinkielesi ei ole suomi, ensimmäinen vieras kielesi voi olla suomi vieraana kielenä. Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kieliopinnot ovat jonkin verran erilaisia suomenkielisiin ohjelmiin verrattuna. Ammattikorkeakoulututkinnon englannin opinnot ovat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2.1 – B2.2. ja ruotsin opinnot taitotasolla B1.1. – B1.2.

Ammattikorkeakouluasetuksen nojalla tutkintoihin sisältyvät viralliset valtakunnalliset tavoitteet. Sinun tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneesi
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (6.6.2003/424 ) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen JA
2) sellainen tutkinto-ohjelman mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kohta 1 tarkoittaa, että virassa, jossa edellytetään korkeakoulututkintoa, henkilön on osattava erinomaisesti virka-alueen väestön enemmistön kieltä ja vähintään tyydyttävästi toista virallista kieltä (useimmiten siis suomea ja ruotsia). Erinomainen kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä kypsyysnäytteellä.

Tutkintotodistukseen tulee toisesta kotimaisesta kielestä erillinen merkintä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.    
                                                                          
Ammattikorkeakoulun kieliopintojen osaamisen taso perustuu paitsi asetuksen, myös Kansallisen viitekehyksen 6. tason kielitaitovaatimukseen. Sinun tulee kyetä itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Tuemme kielten opiskelua mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla valmentavia englannin ja ruotsin kielen kursseja.

Tutkinto-ohjelmasta riippuen opintoihin sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä, joiden laajuudet vaihtelevat. Yleisimmin opiskeltu ensimmäinen vieras kieli on englanti ja toinen vieras kieli saksa. Ensimmäisenä vieraana kielenä voi opiskella myös saksaa tai venäjää. Suomi vieraana kielenä voi olla ensimmäinen vieras kieli niille tutkinto-opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kielitaitovaatimus on Kansallisen viitekehyksen 7-tason mukainen:
osaat viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan (että alan ulkopuoliselle) yleisölle ja kykenet vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella (ja vähintään yhdellä vieraalla) kielellä. Tämä vastaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa C1 englannissa ja B2 ruotsissa.

3. Lähtötasotestit

Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.

Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.

Linkit testeihin:

• Englanti
• Ruotsi

4. Valmentavat kieliopinnot

Valmentavien kieliopintojen tavoitteena on peruskielitaidon parantaminen perusopintojen kieliopinnoissa vaadittavan lähtötason saavuttamiseksi. Ruotsin kielessä vaadittava lähtötaso on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEF) taitotaso A2–B1; englannissa B1.2–B2.1. Valmentavat kieliopinnot voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

TAMKissa järjestetään tänä vuonna englannin ja ruotsin kielissä alla olevat kielten valmentavat opintojaksot. Valmentavat opintojaksot ovat tarkoitettu kaikkien alojen opiskelijoille. Kaikki alla olevassa taulukossa listatut kurssit ovat valmentavia opintojaksoja nimestä riippumatta:

5. Vapaasti valittavat kieliopinnot

Voit sisällyttää vapaasti valittavia kieliä tutkintoon 5-15 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Jos osallistut opiskelijana ammattikorkeakoulun kansainväliseen vaihto-ohjelmaan kielialueella, jonka kieli ei ole ammattikorkeakoulun kielitarjonnassa, kansainväliset palvelut tukevat omaehtoista kielen opiskeluasi taloudellisesti.

TAMKin oman tarjonnan lisäksi vapaasti valittavia kielten ja viestinnän kursseja voi etsiä myös avoimen ammattikorkeakoulun ja Tampereen kesäyliopiston tarjonnasta (maksullisia) sekä Pakin ristiinopiskelutarjonnan ja KiVANETin kautta (ilmaisia).

Alla olevassa listassa on kaikki TAMKin vapaasti valittavat kielten ja viestinnän kurssit:

6. Ristiinopiskelu

Voit opiskella myös muiden korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille tarjolla olevia maksuttomia verkko-opintoja. Löydät nämä opintojaksot Pakista ristiinopiskelu-haulla. Tutustu ristiinopiskelun ohjeisiin lähtevälle opiskelijalle.

7. KiVANET

KiVANET tarjoaa monipuolisesti verkkokursseja eri kielissä A1-C1 taitotasoille. KiVANET-verkostossa on mukana lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut. Kurssitarjonta kehitettiin KiVAKO-hankkeessa (2018-2021), ja kurssit ovat avoimia kaikille TAMKin opiskelijoille. Lisätiedot ja lukukausittainen ilmoittautuminen: KiVANET.

8. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja kieliopintoja. Voit hakea kieliopintojen hyväksilukua jos suorituksesi ei ole yli 10:tä vuotta vanha. Kielten opintojen ei tarvitse olla samalta alalta hyväksiluvun saamiseksi. 

Kielitaidon hyväksilukeminen vaatii kirjallisen hakemuksen ja todistukset aiemmista opinnoista. Hyväksilukuhakemukset tehdään ennen kurssin alkua eAHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle (pl. LIME-yksikkö, jossa hakemus jätetään Sirena Rainamaalle).

Opiskelijalla on myös oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä missä ja miten tuo osaaminen on hankittu (ns. AHOT – Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja Tunnustaminen). AHOT-näytössä opiskelija osoittaa tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista ja osaaminen tunnistetaan esim. osaamisportfoliolla, oppimispäiväkirjalla, työsuorituksella, tentillä ja/tai suullisella näytöllä. AHOT-hakemukset tehdään ennen kurssin alkua eAHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Tarkemmat ohjeet hyväksiluvuista ja osaamisen tunnustamisesta ovat TAMKin tutkintosäännössä (20 §).

Opintojen hyväksilukeminen (aikaisemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen) – eAHOT

Formaalisti opitun hyväksiluvut

1. Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisten kautta.

2. Suomen/ruotsin kielessä korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan ammattialan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tulevilla opiskelijoilla.

3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

4. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

5. Päätöksen formaalisti opitun hyväksiluvuista tekee osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö kuultuaan asianomaisia kielten ja viestinnän opettajia.

Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

1. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä.

2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.

3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.

9. Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

Opiskelija voidaan vapauttaa kielitaitovaatimuksista perustellusta syystä joko osittain tai kokonaan. Kielitaitovaatimuksista voidaan vapauttaa mikäli

1.  opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä

2.  opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

3.  opiskelijalla on sellainen oppimiseen vaikuttava tekijä, joka yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä huolimatta vaikeuttaa merkittävästi kielen oppimista tai

4.  opintojakson suorittaminen vaikeuttaisi kohtuuttomasti opiskeluprosessia.

Opiskelijan toimenpiteet 

1. Opiskelija käynnistää vapautusprosessin keskustelemalla asiasta opinto-ohjaajan kanssa.

2. Opiskelija hakee puoltoa hakemukselleen vapautuksia käsittelevältä kielten yhteysopettajalta. Hakemuksen opiskelija tekee Pakissa, eAHotissa. Hakemuksen tyypiksi on valittava "vapautus", ja sen liitteeksi on laitettava todistukset, joiden perusteella vapautusta haetaan (aiempi tutkintotodistus, lääkärintodistus jne). Myös suunnitellut korvaavat opinnot on hyvä mainita hakemuksessa.

3. Opiskelijan tutkinnosta vastaavan osaamisyksikön johtaja päättää vaadittavasta kielitaidosta puollon perusteella. Osaamisyksikön johtaja voi vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

4. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita tutkinto-ohjelman opinto-ohjaajan kanssa sovittavia opintoja. Jos opiskelijalla on ulkomainen pohjatutkinto, jonka vuoksi vapautusta haetaan suomen tai ruotsin kielestä, opiskelija suorittaa muita kieliopintoja. Jos vapautus tehdään perusteella 3. tai 4., voivat korvaavat opinnot olla myös muita kuin kieliopintoja.

TAMKin tutkintosääntö § 23

Vapautusanomusten yhteysopettajat

Teollisuusteknologia (TT) ja Rakennettu ympäristö sekä Biotalous (RYB):  

• Katri Kallinen katri.kallinen [at] tuni.fi

Sosiaali- ja terveysala (SOTE):  

• Sari Myllymäki sari.myllymaki [at] tuni.fi

Liiketalous ja Media (LIME) sekä musiikki:  

• Sari Hanska sari.hanska [at] tuni.fi

10. Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Sen laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (kätilö- ja terveydenhoitajatutkinnoissa 20 op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op. Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritustavat ja -vaatimukset määritellään tarkemmin kussakin tutkinto-ohjelmassa.

Opinnäytetyö tehdään aiheesta, joka liittyy opiskelijan tutkinto-ohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon ja joka tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi omalla erityisalalla. Opinnäytteen tulee olla työelämän tarpeista lähtevä ammattikäytäntöjä, ammatillisia tietoja ja -taitoja kehittävä työ. Aihe voi löytyä esimerkiksi opiskelijan harjoittelujakson aikana, TAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista tai ammattikorkeakoulun ulkopuolisilta toimeksiantajilta.

Opinnäytetyön tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan, eri lähteistä saatavan tiedon kriittiseen analyysiin, ongelmaratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoihin, työkäytäntöjen analysointiin ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Opinnäytetyön avulla opiskelija voi syventää omaa erityisosaamistaan ja kehittää suhteitaan työelämään.

Intran käsikirjassa on sivu nimeltä Opinnäytetyö, missä on tarkemmin kuvattu opinnäytetyöprosessia ja kirjallisen raportin rakenne- ja muotovaatimuksia. Lisäksi sivulta löytyy opinnäytetyöprosessin aikana tarvittavia lomakkeita. Kannattaa myös tutustua kirjallisen raportoinnin ohjeisiin sekä opinnäytetyön raporttipohjaan. Osa TAMKin tutkinto-ohjelmista järjestää opiskelijoilleen erilaisia työpajoja opinnäytetyöprosessiin liittyen.

Opinnäytetöihin tulee TAMKissa sisällyttää englanninkielinen tai vieraskielinen abstrakti. Abstraktin rakenne on sama kuin suomenkielisen tiivistelmän, mutta abstrakti on suomenkielistä tiivistelmää lyhyempi. Asiasisällöltään abstrakti vastaa suomenkielistä tiivistelmää ja se on pituudeltaan noin 150–200 sanaa. Abstrakti on tiivis itsenäinen tuotos opinnäytetyön sisällöstä. Se tulee olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan täytyy perehtyä koko opinnäytetyöhön. Sivun yläosaan kirjoitetaan samat bibliografiset tiedot asianomaisella kielellä kuin tiivistelmä-sivullekin. Bachelor's tai Master's thesis kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella. Englanninkielinen abstrakti sisältää myös 2–5 asiasanaa. Abstrakti on työssä seuraavalla sivulla tiivistelmän jälkeen.

11. Kypsyysnäyte

Sinun on kirjoitettava opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa riippuen koulusivistyskielestäsi. Mikäli olet saanut koulusivistyksen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai olet saanut koulusivistyksen ulkomailla, voit valita suomen tai englannin kypsyysnäytteen kieleksi. Suomessa koulusivistyskieli katsotaan joko peruskoulun tai, jos olet suorittanut lukion, lukion suorittamiskielestä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta ammatillisiin koulutuksiin, joten silloin koulusivistyskieli katsotaan peruskoulun päättötodistuksesta.

Kun TAMKin opiskelijana suoritat kaksoistutkinnon (Double Degree) yhteistyökorkeakoulussa, tulee sinun kirjoittaa opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte edellä mainittujen ohjeiden mukaisella kielellä.

Kun yhteistyökorkeakoulun opiskelijana suoritat kaksoistutkinnon (Double Degree) TAMKissa, tulee sinun laatia opinnäytetyöstä englanninkielinen tiivistelmä ja kirjoittaa opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte englanniksi.

12. Tukea oppimiseen

TAMKissa kiinnitetään erityistä huomiota opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden kehittämiseen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Yksilölliset opiskelujärjestelyt 

Jos sinulla on todettu (asiantuntijalausunto vaaditaan) oppimisvaikeus, sairaus, vamma tai lukivaikeus joka vaikuttaa opiskeluusi merkittävästi, voit tarvita yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä. Ensimmäisenä sinun tulee varata aika ohjauskeskusteluun opinto-ohjaajaltasi. Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä myönnetään max 20 tuntia/lukuvuosi ja ne voivat sisältää lisäopetusta, tenttijärjestelyjä jne.

Lukivaikeus

Jos äidinkielesi on suomi ja epäilet lukivaikeutta mutta et ole käynyt testissä, ilmoittaudu ryhmämuotoiseen DigilLukiseulaan. DigiLukiseula on seulontatesti, joka on tarkoitettu perusluku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen arviointiin. Sen avulla pystytään tunnistamaan ne opiskelijat, joiden kanssa on vielä syytä tarkemmin arvioida lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Saat erityisopettajalta sähköpostitse palautteen DigiLukiseulan tuloksista. Tarvittaessa jatkat hänen kanssaan lukivaikeuden tai muun oppimisvaikeuden selvittelyä. Voit kysyä lisätietoja osoitteesta erityinentuki.tamk [at] tuni.fi (erityinentuki[dot]tamk[at]tuni[dot]fi). Jos äidinkielesi ei ole suomi, sinun täytyy teettää testi muualla, esim. maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oppimisvaikeuksiin perehtyneellä testaajalla.

Kehen ottaa yhteyttä

Kaikkiin yksilöllisiin opiskelujärjestelyihin ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa voit lähettää sähköpostia osoitteeseen erityinentuki.tamk [at] tuni.fi.

Lisää aiheesta:

Saavutettavuus ja yksilölliset opiskelujärjestelyt
Esteettömyys kampuksilla

13. Kansainvälisyys

Opiskelija- ja harjoitteluvaihto ovat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä ja kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan ammattikorkeakouluopintojen aikana. Opiskelu ja harjoittelu on tuettua, ja jokaisella TAMKin opiskelijalla on oikeus saada Erasmus-tukea 12 kk ajalta Euroopassa opiskeluun tai harjoitteluun. Euroopan ulkopuoliseen harjoitteluun voi hakea apurahaa Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiöltä.

Vaihto-opiskelu ja kielitodistukset

Mikäli kv-vaihto tai hakuprosessi tekee kielten opintojaksolle osallistumisen mahdottomaksi, on vaihtoon lähtevillä tällöin mahdollisuus tilanteesta riippuen korvata kielten opintojaksoja vaihtoraportilla tai muilla suorituksilla. Käytännöt vaihtelevat aloittain ja yksityiskohdista päätetään aina tapauskohtaisesti. Jos olet lähdössä opiskelijavaihtoon, tiedustele korvaamismahdollisuuksia kieltenopettajaltasi. Korvaavuuksia haettaessa tulisi myös Learning Agreement -opiskelusopimus ja/tai opintosuunnitelma ulkomailla käydä läpi kieltenopettajasi kanssa jo ennen vaihtoon lähtöä, jotta voidaan sopia miten vaihdon aikana karttunutta kielitaitoa todennetaan ja hyväksiluetaan. Tällä tavoin voit suunnitella vaihtosi siten, että hyväksiluvun kriteerit täyttyvät vaihdon aikana. Learning Agreement -opiskelusopimus tehdään ennen vaihtoon lähtöä kaikkien opintojaksojen osalta opiskelijan koulutusalan tai tutkinto-ohjelman kv-koordinaattorin tai -vastaavan kanssa. Lisätietoa TAMKin tutkintosäännössä (§ 21).

Kv-vaihtoihin tarvittavat kielitodistukset tulee hakea jo hyvissä ajoin Anne Kopperoiselta (anne.kopperoinen [at] tuni.fi). Kielitaidon arvioinnissa tulee käyttää TAMKin omaa kielitaitolomaketta.

TAMKilta voi myös hakea 150€ tukea vaihtokohteen kielen opiskeluun ennen vaihtoon lähtöä (ei englanti tai ruotsi).

Lisää aiheesta:

Kansainvälisyys TAMKissa
Opiskelijavaihtoon lähtevien ohjeet
Harjoitteluvaihtoon lähtevien ohjeet

14. Yhteysopettajat ja kielivastaavat

Reijo Mäkelä

Yhteysopettaja: Teollisuusteknologia (TT) ja Rakennettu ympäristö ja Biotalous (RYB)

Kielivastaava: Ruotsi

Petri Tuohimäki

Yhteysopettaja: Liiketalous ja Media (LIME) ja Musiikki

Kielivastaava: Englanti

Ella Hakala

Yhteysopettaja: Sosiaali- ja terveysala (SOTE)

Kielivastaava: Suomen kieli ja viestintä

15. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

TAMK Kielten ja viestinnän blogi

AMK kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin sivut (sisältää mm. kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteerit sekä käytäntösuositukset)

Ruotsin opintopolku tiivistettynä videomuodossa